valokuvan suoja

Määritelmä Suoja, jota valokuva nauttii joko tekijänoikeuslain 1 §:n mukaisena teosvalokuvana tai vaihtoehtoisesti lain 49 a§:n mukaisena tavallisena valokuvana

Selite

Valokuvien suoja on tekijänoikeuslaissa rakennettu kaksiosaiseksi: ne voivat nauttia teossuojaa 1§:n mukaisena valokuvateoksena, taikka lähioikeudellista suojaa lain 49 §:n mukaisena tavallisena valokuvana.

Kummassakin suojan kohteena on valokuva. Sillä tarkoitetaan kuvaa, joka syntyy (näkyvän tai näkymättömän) valon vaikutuksesta valolle herkkään materiaaliin, kuten filmille tai tietokoneen muistiin. Myös matkapuhelimella otettu kuva voi olla valokuva tekijänoikeuslain merkityksessä. Valmistusmenetelmänä voi olla myös valokuvaukseen verrattava menetelmä, kuten lämmön avulla tapahtuva valmistaminen. Kummassakin tapauksessa yksinoikeus syntyy valokuvaajalle tai, useamman osallistuessa valokuvan valmistamiseen, valokuvaajille (vrt. yhteisteos).

Suojan edellytykset sen sijaan poikkeavat toisistaan. Saadakseen teossuojaa valokuvateoksena, kuvan on yllettävä muiden teostyyppien tapaan teostasoon eli oltava valokuvan ottajan itsenäisen ja omaperäisen luomistyön tulos. Valokuvasuoja puolestaan syntyy jo sillä, että valokuva on otettu. Tällöin edellytetään ainoastaan, että se on kiinnittynyt jollekin alustalle (esim. filmille) tai tallentunut esim. tietokoneen muistiin. Näin ollen kaikki kuvat saavat suojaa vähintään tekijänoikeuslain mukaisena valokuvana, ja teoskynnyksen ylittyessä valokuvateoksena.

Valokuvan omaperäisyyskriteerit on jätetty oikeuskäytännön määritettäväksi. Rajanveto valokuvateoksen ja tavallisen valokuvan välillä on tehtävä tapauskohtaisesti ja ottaen huomioon sekä valokuvan kokonaisvaikutelma, että valokuvaajan kuvausprosessin aikana tekemät luovat valinnat. EU-tuomioistuin on käsitellyt valokuvan teoskriteerejä ennakkoratkaisussa C-145/10 Painer. Ratkaisun mukaan valokuvan tulee, ollakseen teos, kuvastaa valokuvaajan yksilöllisyyttä, joka ilmenee valokuvaajan kuvan toteutuksen eri vaiheissa (valmistelu, valokuvan ottaminen ja kuvan jälkikäsittely) tekemissä vapaissa luovissa valinnoissa.

Valokuvaaja voi tehdä muun ohella sommittelua, valaistusta, rajausta tai kuvakulmaa sekä jälkikäsittelyä koskevia valintoja, joiden ansiosta kenenkään toisen ei voida olettaa ottavan täysin samanlaista kuvaa samasta kohteesta. Muun muassa tekijänoikeusneuvosto on näillä perustein päätynyt valokuvan teossuojan osalta vaihteleviin lopputuloksiin. Ks. esim. lausunnot TN 2016:4 (kuva ralliautosta ulosajotilanteessa; ei teos), TN 2011:9 ja TN 2013:3 (kuva Urho Kekkosesta Havaijilla; suojattu teos) ja TN 2010:7, TN 2003:6 (kuva Paavo Nurmesta sytyttämässä Olympiatulta; ei teos).

Edellä kuvatulla jaottelulla valokuvateoksiin ja tavallisiin valokuviin on merkitystä suhteessa suoja-ajan pituuteen ja suojan sisältöön. Valokuvateosten suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolinvuotta seuraavasta vuodesta; valokuva taas saa suojaa 50 vuotta kuvan ottamisvuoden päättymisestä lukien. Jälkimmäisessä tilanteessa merkitystä ei ole sillä, milloin valokuva esimerkiksi kehitettiin.

Valokuvien teos- ja lähioikeussuojan sisältö on pääpiirteiltään samanlainen, mutta niiden välillä on joitakin merkittäviä eroavaisuuksia. Aiemmin katsottiin, että tavallisen valokuvan suoja ei käsitä yksinomaista oikeutta määrätä valokuvasta toisessa taidelajissa tai toista tekotapaa käyttäen. Ratkaisussa KKO 2018:21 (k. 17) todetaan kuitenkin yksiselitteisesti, että "tavallisenkin valokuvan suoja on kattanut ja kattaa myös toista tekotapaa käyttäen tapahtuvan kappaleen valmistamisen". Toinen merkittävä ero liittyy isyysoikeuteen (vrt. 3 §:n mukaiset moraaliset oikeudet), josta ainoastaan valokuvasuojan haltija voi luopua myös laadultaan ja laajuudeltaan rajoittamattomasti.

Valokuvan tekijänoikeussuoja on pidettävä erillään sen kohteena olevan objektin mahdollisesta tekijänoikeussuojasta. Valokuvan kohteen teossuoja ei automaattisesti tarkoita, että siitä otettu valokuva yltäisi teostasoon, ja toisinpäin. Arvio on tehtävä tapauskohtaisesti.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Miia-Mari Kasi

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

HE287/1994vp, OeschR2013, Harenko&al2006

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 23.4.2024: Oikeustiede:valokuvan suoja. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:valokuvan suoja.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →