tutkintavankeus (prosessioikeus)

Määritelmä rikosprosessuaalinen pakkokeino, josta päätetään vangitsemismenettelyssä

Selite

Tutkintavankeus ei ole rangaistuksenomainen toimenpide. Tutkintavanki on henkilö, jonka tuomioistuin on pakkokeinolain perusteella vanginnut rikoksesta epäiltynä tai tuomittuna. Tutkintavankeus alkaa vangitsemispäätöksen antamisesta ja päättyy luonnollisesti, jos tuomioistuin myöhemmin määrää tutkintavangin vapautettavaksi joko tutkinnanjohtajan esityksestä tai vangitun vaatimuksesta.

Rikoksen johdosta vangittu henkilö on viipymättä vietävä syyteasiaa käsittelevää tuomioistuinta lähimpänä sijaitsevaan tutkintavankilana toimivaan vankilaan tai erityisestä syystä muuhunkin tutkintavankilana toimivaan vankilaan (TVL 2:1).Tutkintavankeuden kestolle ei ole laissa säädetty enimmäiskestoaikaa, mutta vangittuja koskevien asioiden käsittelyä on nopeutettu säätämällä menettelyn eri vaiheisiin verraten lyhyitä määräaikoja ja korostamalla asioiden kiireellisyyttä.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Matti Tolvanen

Lähikäsitteet

vangitseminen

Käytetyt lähteet

TolvanenM2006

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Oikeustiede:tutkintavankeus (prosessioikeus). (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:tutkintavankeus (prosessioikeus).)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →