tunnustus

Määritelmä asianosaisen tuomioistuimelle suuntaama ilmoitus siitä, että jokin vastapuolen väittämä, hänelle epäedullinen seikka on tosi

Selite

Jotta jotakin prosessitoimea voitaisiin pitää tunnustamisena, on edellytettävä, että siitä nimenomaisesti ilmenee asianosaisen tahto tunnustaa kyseinen seikka. Suomessa ei noudateta niin sanottua kiistämistaakkaa, eli asianosaisen laiminlyönnistä kiistää jokin seikka ei voida päätellä, että hän olisi tarkoittanut tunnustaa sen. Vaatimuksen perusteiden kiistämättä jättämisellä voi kuitenkin olla niiden olemassaoloa puoltava todistusvaikutus.

Oikeudenkäyntiaineistossa tunnustus kohdistuu oikeustosiseikkoihin. Asianosaisen ei ole katsottu voivan tuomioistuinta sitovasti tunnustaa oikeustosiseikkojen juridista luonnehdintaa, josta päättäminen kuuluu jura novit curia -periaatteen mukaisesti tuomioistuimelle. Todistustosiseikkoihin kohdistuva tunnustaminen koskee vain tunnustuksen kohdetta, mutta tuomioistuimen on erikseen harkittava tunnustetun todistustosiseikan näyttöarvo. Myöskään kokemussääntöjen tunnustamista tuomioistuinta sitovalla tavalla ei pidetä mahdollisena.

Tunnustamisen oikeusvaikutukset vaihtelevat jutun laadun mukaan. Määräämisperiaatteen varaan rakentuvassa dispositiivisessa jutussa tunnustus sitoo tuomioistuinta, joka on velvollinen panemaan tunnustetun seikan tuomion perusteeksi. Tällöin tosin edellytetään, että sitä koskeva väittämistaakka on täytetty. Dispositiivisessa jutussa tunnustaminen korvaa seikkaa koskevan todistelun (OK 17:5.2). Tuomioistuin ei ole sidottu kollusiiviseen tunnustukseen, eikä tuomiota saa perustaa myöskään sisällöltään mahdottomaan, notorisesti väärään tai muuten selvästi ja riidattomasti totuudenvastaiseen tunnustukseen. Mikäli tunnustus peruutetaan, tuomioistuimen tulee harkita, mikä vaikutus tunnustuksella tai sen peruuttamisella on todisteena (OK 17:5.3).

Indispositiivisessa jutussa ja rikosjutussa tunnustus ei sido tuomioistuinta, vaan sillä on todistusvaikutus (OK 17:5.3). Näissä asioissa pyrkimys aineellisen totuuden mukaiseen ratkaisuun on voimakkaampi kuin dispositiivisessa jutussa. Sen, mikä merkitys tunnustamisella kulloinkin on, ratkaisee tuomioistuin todistusharkinnassa. Tunnustuksen todistusarvo indispositiivisessa jutussa ja rikosjutussa vaihtelee tilanteesta riippuen. Erityisesti vakavammissa rikosasioissa langettavaa tuomiota ei voida perustaa yksinomaan vastaajan tunnustuksen varaan, vaan syytteen tueksi on esitettävä muutakin näyttöä.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Timo Saranpää

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

HalilaJ1950, LappalainenJ2001, s. 148-157, HalijokiJ2004, LahtiM2006

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.4.2024: Oikeustiede:tunnustus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:tunnustus.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →