Oikeustiede:tunnustaminen kansainvälisessä oikeudessa

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search

tunnustaminen kansainvälisessä oikeudessa

tunnustaminen kansainvälisessä oikeudessa
Definition yksipuolinen valtiotoimi, jolla valtio ilmaisee hyväksyvänsä tietyn oikeusseikan olemassaolon ja liittävänsä siihen kansainvälisen oikeuden määrittämät oikeusseuraamukset
Explanation Tunnustamisakti on perinteisesti valtion itse tekemä yksipuolinen valtiotoimi, jolla se ilmaisee tahtonsa tulla oikeudellisesti sidotuksi johonkin toimijaan tai oikeustosiseikkaan nähden. Kansainvälisessä oikeudessa perinteisesti oletetaan, että valtio tulee sidotuksi oikeusnormiin vain silloin, kun se on itse tavalla tai toisella ilmaissut tahtonsa tulla sidotuksi. Useampi valtio voi toki tehdä tunnustuksen samanaikaisesti. Tunnustaminen voi tapahtua myös ns. hiljaisesti ('tacit recognition'), esimerkiksi siten, että valtio jättää reagoimatta oikeusseikastossa tapahtuneeseen muutokseen, johon sen olisi voitu kohtuudella olettaa reagoivan. Valtioiden harkintavaltaa tunnustamisessa rajoittaa joissakin tapauksissa kansainvälisoikeudellinen oikeudenvastaisesti aikaansaatujen asiaintilojen tunnustamattomuusperiaate.

Valtion tunnustaminen on diplomaattisessa käytännössä usein toistuva yksipuolinen valtiotoimi, jolla valtio ilmoittaa pitävänsä jotakin yhteisöä valtiona. Tunnustamiseen ei sisälly diplomaattisten suhteiden perustamista tunnustajavaltion ja tunnustettavan välille, vaan tästä sovitaan ko. maiden välillä erikseen. Sitä vastoin diplomaattisuhteiden perustaminen sisältää automaattisesti 'hiljaisen' tunnustamisaktin. Suomesssa valtion tunnustaminen tapahtuu valtioneuvoston istunnossa ulkoasiainministerin esittelystä tehtävällä tasavallan presidentin päätöksellä. Ulkoasiainministeriö pitää luetteloa Suomen tunnustamista valtioista.

Valtion tunnustaminen on poliittinen akti. Valtiolla ei ole velvollisuutta tunnustaa toista valtiota. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että valtio voisi kohdella sellaisia yhteisöjä, joita se ei ole tunnustanut valtioiksi, täysin haluamallaan tavalla. Valtio ei voi saada aikaan uutta valtiota 'tunnustamalla' sellaisen yhteisön, joka ei tehokkaasti täytä valtion tunnusmerkkejä. Tällaista 'ennenaikaista tunnustamista' pidetään usein sekaantumisena alkuperäisen (emo)valtion sisäisiin asioihin ja mahdollisesti kansainvälisen velvoitteen rikkomuksena. Toisaalta mikäli yhteisö on saavuttanut laajan tunnustuksen ja se on esimerkiksi otettu YK:n tai muun merkittävän valtioidenvälisen järjestön jäseneksi, ei emovaltion haluttomuudesta tunnustaa uutta valtiota voi suoraan johtaa sitä, ettei yhteisö voisi olla tehokkaasti 'valtio'. Viime aikoina tunnustamisaktia on käytetty myös kollektiivisena painostustoimena.

Hallituksen tunnustamiseen tai tunnustamatta jättämiseen ei liity täsmällisiä kansainvälisoikeudellisia oikeusvaikutuksia. Käytännössä hallituksen tunnustaminen – ja toisaalta varsinkin tietyn hallituksen tunnustamatta jättäminen – on usein yleinen suurvaltapolitiikan väline ja yksittäisiin valtioihin kohdistunut painostuskeino. Etenkin laittomiksi katsottujen aluemuutosten yhteydessä hallituksen tunnustamisaktiin saattaa lisäksi liittyä ilmoitus, että tunnustus annetaan vain de facto, eikä de iure (kun taas alkuperäisen emovaltion ja sen hallituksen asema de jure pysyy edelleen voimassa). Tällaisen erottelun taustalla on tunnustajavaltion suostumus pitää yllä kontakteja uuteen (mutta oikeudellisesti kyseenalaiseen) hallitusvaltaan, mutta välttää se, että kontakteista tehtäisiin johtopäätös, jonka mukaan tunnustajavaltio on oikeudellisesti sidottu pitämään ko. hallitusta laillisena. De facto tunnustamisen täsmälliset oikeusvaikutukset ovat epäselviä.

Sodankävijäksi tunnustaminen ('recognition of belligerency') oli vanha kansainoikeudellinen tunnustamistoimi, jolla valtio tunnusti jonkin sisällissodan kapinallisosapuolen kansainvälisoikeudelliseksi toimijaksi silloisen sota- ja neutraliteettioikeuden puitteissa (vrt. puolueettomuusoikeus). Nykyisellä kollektiivisen turvallisuuden järjestelmän aikakaudella sodankävijäksi tunnustamisen mahdolliset oikeusvaikutukset ovat epäselvät ja kyseenalaiset.
Additional Information
Kirjoittajat: Martti Koskenniemi ja Ville Kari

Related Concepts

Sources

ChenTC1951, CrawfordJ2007, DugardJ1987, LauterpachtH1948, RothB1999, TalmonS2001, Tourme-JouannetE2013, VerhoevenJ1975

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 16.2.2020: Oikeustiede:tunnustaminen kansainvälisessä oikeudessa. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:tunnustaminen kansainvälisessä oikeudessa.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →