täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimus perusoikeustulkinnassa

täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimus perusoikeustulkinnassa (luo nimityssivu)

Määritelmä yksi eduskunnan perustuslakivaliokunnan vahvistamista, ilman lakivaraus- tai -viittaussäännöstä säädettyjen perusoikeuksien yleisistä rajoittamisperusteista: perusoikeuden käyttämistä rajoittavan tai ohjaavan säännöksen laissa on oltava täsmällinen, eikä sen tule antaa mahdollisuutta viranomaiselle rajoittaa vapaaharkintaisesti perusoikeuden käyttämistä

Selite

Vuoden 1995 perusoikeusuudistus toteutettiin hallituksen esityksen 309/1993 pohjalta. Perusoikeussääntely tarkoitettiin jatkamaan suomalaista perusoikeuksien kirjoitusperinnettä. Perinteeseen kuului se, että yksittäisten perusoikeuksien sääntelytarkkuus ja sitovuus vaihteli. Eräät perusoikeudet tarkoitettiin sellaisinaan sovellettaviksi, toisille oli ominaista, että tietystä perusoikeusvaikutteisesta seikasta oli säädettävä eduskuntalain tasoilla (säätämisen pidättäminen lakitasoon).

Hallituksen esityksessä perusoikeusuudistukseksi vuoden 1919 HM:n vaihtelevat, perusoikeuksien vaikutustasot pysytettiin ja hallituksen esitykseen kirjattiin uusia, lainsäädännöllisiksi toimeksiannoiksi luonnehdittavia perusoikeussääntelyjä. Hallitusmuodon avoimista säännöksistä säädösvallan pidättämisestä lakitasossa luovuttiin pääosin, ja perusoikeussäännöksiin kirjattiin yksityiskohtaisia kvalifioituja lakivarauksia. Hallituksen esitykseen perusoikeusluvuksi ei sisältynyt riittävän yksityiskohtaista ja systemaattista kuvausta siitä, miten erityyppisten perusoikeusmuotoilujen vaikutusta lainsäädännössä oli arvioitava.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta laati perusoikeuksien rajoituskriteeristöä tarkoittavan ohjeiston sisällyttäen sen mietintöönsä (PeVM 25/1994). Ohjeistusta ei ole luettavissa perustuslakitekstistä. Vuoden 2000 perustuslaista annetussa mietinnössä ohjeet vahvistettiin ja laajennettiin koskemaan koko perustuslakia.

Eri perusoikeuksien suojan ja vaikutuksen taso perusoikeussäännöksissä on toteutettu hierarkkisesti – ehdottomista kielloista julkisen vallan edistämisvelvoitteisiin. Yhtenä osana tätä asteikkoa ovat perusoikeudet, jotka vahvistetaan sellaisenaan, ilman lakivarauksia ja viittauksia. Niidenkin rajoittaminen lailla on mahdollista perusoikeuksien yleisten rajoittamisedellytysten sääntöjen mukaan.

Täsmällisyyttä (tarkkarajaisuutta) arvioidaan suomenkielen semantiikan säännöin. Käytännössä tämän arviointikriteerin yhteydessä perustuslakivaliokunta asettautuu lainvalmistelijan rooliin: joskus valiokunta kirjoittaa tarvittavat täsmennykset lausuntoon, joskus lausunnossa määritelty täsmentämisvelvoite siirretään lakia materiaaliselta pohjalta valmistelevalle erikoisvaliokunnalle. Joskus täsmällisyyden mittapuu on lakiehdotuksen ulkopuolinen määrittäjä, esimerkiksi lakiehdotuksella implementoitava tai inkorporoitava EU:n direktiivi.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Ilkka Saraviita

Lähikäsitteet

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Oikeustiede:täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimus perusoikeustulkinnassa. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimus perusoikeustulkinnassa.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →