Oikeustiede:syyttömyysolettama rikosprosessioikeudessa/laajempi kuvaus

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search

Mallinesilmukka havaittu: Malline:Ilmiö


Palaa takaisin käsitesivulle

Syyttömyysolettama tarkoittaa oikeudenkäynnissä monia eri asioita.
1) Rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä ja ketään ei saa kohdella syyllisenä ennen syyllisyyden vahvistavaa tuomiota.
2) Epäselvyydet todistusaineistossa on luettava syytetyn hyväksi (in dubio pro reo -sääntö).
3) Todistustaakka on syyttäjällä eli hänen on pystyttävä näyttämään rikossyyte toteen.
4) Syytetyllä on oikeus saada tieto syytteestä itseään kohtaan vastanäytön esittämiseksi ja puolustuksen turvaamiseksi.
5) Tuomioistuimen jäsenillä ei saa olla ennakkokäsitystä syytetyn syyllisyydestä.
6) Tuomioistuimen on pyrittävä aineellisesti oikeaan ratkaisuun.
7) Syytetyllä on itsekriminointisuojan mukainen oikeus olla todistamatta itseään vastaan ja oikeus vaieta.
8) Syytteen hylkäävä tuomio ei saa sisältää vihjauksia syytetyn syyllisyydestä vaan tuomion on selvästi vahvistettava syytetyn syyttömyys.
9) Tuomioistuimen on pysyttäydyttävä tekemästä vihjauksia syytetyn syyllisyydestä.

Esitutkintalain 4 luvun 2 § mukaan rikoksesta epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä. Konflikti syyttömyysolettaman ja asian selvittämisen välillä on ilmeinen, sillä esitutkinta rakentuu ajatukselle epäillyn syyllisyydestä. Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan syyttömyysolettama on kuitenkin voimassa jo esitutkinnassa, jollei jo ennen sitä. Syyttömyysolettaman voidaan esitutkinnassa katsoa tarkoittavan sitä, ettei vaihtoehtoisia tapahtumankulkuja ja mahdollisia muita epäiltyjä saada sulkea pois, vaan poliisin on otettava ne huomioon ja selvitettävä. Poliisin tai syyttäjän ei ole esitutkinnan tai syyteharkinnan aikana asiallista ottaa kantaa epäillyn syyllisyyteen.

Syyttömyysolettama esitutkinnassa ja oikeudenkäynnin aikana on ollut esillä myös mediahuomiota saaneissa rikostapauksissa. Hyvään journalistiseen tapaan kuuluu syyttömyysolettama. Suomalaisten journalistin ohjeiden mukaan oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan syyttömyysolettamaa voi loukata viranomaisen menettely jo ennen esitutkinnan alkamista. Syyttömyysolettaman syntymiseksi riittää, että henkilöön kohdistuva rikosepäily tosiasiallisesti vaikuttaa henkilön asemaan. Esimerkiksi ulkomaalaista ei voida karkottaa Suomesta rikosepäilyn tai edes aloitetun esitutkinnan perusteella, vaan ainoastaan syyksilukevan tuomion perusteella.

Pääsääntöisesti käräjäoikeuden päätöksen mukaan langettavan tuomion osakseen saanut on syyllinen, ja syyttömyysolettama on kumottu. Toisaalta taas on ymmärrettävää ajatella syyttömyysolettaman kestävän kunnes koko prosessi on käyty läpi. Samoin ongelmallisena voidaan nähdä seuraamusluonteinen syyttämättäjättämispäätös, joka toteaa epäillyn syyllisyyden ilman kuulemista, oikeudenkäyntiä ja varsinaista muutoksenhakumahdollisuutta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on kuitenkin katsonut, että syylliseksi toteava syyttämättäjättämispäätös kumoaa syyttömyysolettaman vaikka syyte olisi jätetty nostamatta esimerkiksi syyteoikeuden vanhentumisen perusteella. Samoin syyttömyysolettaman kumoaa syyttäjän antama rangaistusmääräys rangaistusmääräysmenettelyssä ja poliisin antama rikesakkomääräys. Syyttömyysolettamaa sovelletaan yleensä muihinkin rikosoikeudellisiin vaatimuksiin kuin rangaistusvaatimuksiin, mutta muun kuin rangaistuksen osalta voidaan säätää myös käännetystä todistustaakasta. Esimerkiksi esinekonfiskaation asemasta voidaan tuomita toissijaisesti arvokonfiskaatio, ellei vastaaja saata todennäköiseksi, että konfiskoitava esine tai omaisuus on käytetty tai hävitetty. Pääsääntöisesti todistustaakka myös konfiskaatiosta ja turvaamistoimenpiteiden edellytysten täyttymisestä on syyttäjällä.

Kirjoittaja: Ari-Matti Nuutila