Oikeustiede:syytesidonnaisuus

    Tieteen termipankista

    syytesidonnaisuus

    syytesidonnaisuus
    Määritelmä tuomioistuin saa tuomita rangaistuksen vain siitä teosta, josta rangaistusta on vaadittu
    Selite

    Syytesidonnaisuudesta säädetään rikosprosessilain 11 luvun 3 §:ssä. Sen mukaan tuomioistuin saa tuomita vain siitä teosta, josta rangaistusta on vaadittu. Tuomioistuin ei ole sidottu rikosnimikkeeseen eikä lainkohtaan, jonka nojalla rangaistusta on vaadittu. Syytesidonnaisuudella on siten ensiarvoisen tärkeä merkitys vastaajan puolustautumismahdollisuuksien kannalta, sillä ilman sanottua säännöstä vastaaja ei voisi tietää, minkälaisia rangaistusvaatimuksia vastaan hänen pitäisi oikeudenkäynnissä puolustautua.

    Kuten siteeratusta lainkohdasta ilmenee, tuomioistuin ei kuitenkaan ole sidottu syyttäjän käyttämään rikosnimikkeeseen tai lainkohtaan, vaan sidonnaisuus kohdistuu ainoastaan siihen tapahtumainkulkuun (oikeustosiseikkoihin), jonka syyttäjä syytteessään esittää. Tuomioistuimen laintuntemisvelvollisuudesta (jura novit curia) puolestaan seuraa, että sen pitää itse ratkaista, minkä nimiseen ja minkä lainkohdan mukaiseen rikokseen vastaaja on syyllistynyt toimiessaan syytteessä kuvatulla tavalla.
    Lisätiedot
    Kirjoittaja: Mikko Vuorenpää

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    KoponenP2004

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 28.3.2024: Oikeustiede:syytesidonnaisuus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:syytesidonnaisuus.)