sotilasoikeudenkäynti

Määritelmä yleisessä tuomioistuimessa noudatettava menettely, jossa käsitellään sotilasrikoksia ja eräitä muita rikoksia koskevia asioita

Selite

Varsinaisista sotilasrikoksista säädetään rikoslain 45 luvussa. Niitä ovat esimerkiksi palvelusrikokset, poissaolorikokset, kuuliaisuusrikokset ja esimiesrikokset. Näiden lisäksi sotilasoikeudenkäynnissä voidaan käsitellä myös eräät yleiset rikokset, jos teko on kohdistunut puolustusvoimiin, rajavartiolaitokseen, rauhanturvaamisorganisaatioon tai toiseen sotilaaseen. Sotilasoikeudenkäyntiasioihin kuuluu myös asevelvollisuudesta kieltäytyminen. Sotilasoikeudenkäyntiasiat käsitellään yleisissä tuomioistuimissa rikosasioista säädetyssä järjestyksessä ja ne on keskitetty laissa määrättyihin alioikeuksiin. Muutoksenhakuasteena on aina Helsingin hovioikeus.

Sotilaallisen asiantuntemuksen takaamiseksi sotilasrikokset käsitellään erityiskokoonpanossa, jossa käräjäoikeudessa kuuluu ammattituomarin lisäksi tavallisesti kaksi sotilasjäsentä. Myös hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa asian käsittelyyn osallistuu säännönmukaisen kokoonpanon lisäksi kaksi sotilasjäsentä. Lakimiespuheenjohtajan roolia on korostettu muun muassa sillä, että vastaajaa ei saa tuomita rangaistukseen vastoin puheenjohtajan mielipidettä. Syyttäjinä toimivat valtakunnansyyttäjän määräämät kihlakunnansyyttäjät, joilla on toimivalta koko maassa.

Tästä laajempaan kuvaukseen →

Lisätiedot
Kirjoittaja: Ari-Matti Nuutila

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

NuutilaAM1998, Aalto&Lindstedt1984, KiiskiK2005, KiiskiK2006

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 25.4.2024: Oikeustiede:sotilasoikeudenkäynti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:sotilasoikeudenkäynti.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →