sotarikos

Määritelmä 1) laajassa merkityksessä: hyökkäysrikos, rikos ihmisyyttä vastaan, joukkotuhonta ja sodan oikeussääntöjen rikkominen. 2) Suppeassa merkityksessä: ainoastaan sodan oikeussääntöjen ja sodan uhrien suojelua koskevien sääntöjen rikkominen.

Selite

Sotarikosten ('war crimes', 'crimes de guerre') käsite perustuu sodan oikeussääntöjen ja humanitaarisen oikeuden asettamien kieltojen rikkomiseen, joten määritelmä 'elää' sodankäynnin sääntöjen ja oikeuskäytännön mukana. Nykyään Rooman perussäännön 8 artikla (SopS 56/2002) sisältää kuitenkin pitkän esimerkkiluettelon sotarikoksista, joita ovat esimerkiksi harkittu surmaaminen; kidutus tai epäinhimillinen kohtelu ml. biologiset kokeet; oikeudenvastainen laajamittainen omaisuuden tuhoaminen ja anastaminen; pakottaminen palvelemaan vihollisvallan sotavoimissa; laillista oikeudenkäyntiä koskevien oikeuksien epääminen; oikeudenvastainen karkottaminen, siirtäminen tai vankina pitäminen; panttivankien ottaminen; tahallinen hyökkäys siviiliväestöä tai -kohteita taikka humanitaarisia toimijoita vastaan; kohtuuttoman tuhoisan hyökkäyksen tietoinen ja tahallinen aloittaminen; antautuneen surmaaminen tai haavoittaminen; valkoisen lipun tai punaisen ristin väärinkäyttö; etniset pakkosiirrot; tahallinen hyökkäys uskonnollisia, historiallisia, sivistyksellisiä yms rakennuksia ja monumentteja vastaan; ilmoitus, jonka mukaan armoa ei anneta (ns punainen lippu); kaasu- tai myrkkyaseiden, dum dum -luotien tai muutoin umpimähkäisten tai tarpeetonta kärsimystä aiheuttavien tarvikkeiden käyttö; sotavankien tai miehitettyjen epäinhimillinen ja halventava kohtelu; raiskaus, seksuaalinen orjuutus, pakkoprostituutio, pakkoraskaus, pakkosterilisaatio tai muu seksuaalisen väkivallan muoto; ihmiskilpien käyttö; nälkiinnyttäminen sodankäyntimenetelmänä; lapsisotilaiden käyttö ja summaariset teloitukset. Luettelo ei ole tyhjentävä.

Sotarikosten kiellot pätevät olennaisilta osin myös valtionsisäisissä aseellisissa selkkauksissa, lukuunottamatta 'pienempiä' valtionsisäisiä levottomuuksia ja jännittyneitä tilanteita kuten mellakoita, satunnaisia väkivaltaisuuksia tai muita vastaavia. Valtionsisäisiin selkkauksiin sovelletaan erityisesti Geneven sopimusten ns yhteisen 3 artiklan rajoja joihin viitataan myös Rooman perussäännössä. Sotarikoksiin voivat syyllistyä vain ihmisyksilöt, ja näin on siitä riippumatta, toimivatko he valtion puolesta vai eivät. Vaikka teot olisi tehty esimiehen käskystä, syyllinen ei vapaudu vastuusta. Valtioita ei pidetä rikosoikeudellisesti vastuullisina. Sotarikoksia koskeviin valtiosopimuksiin kuuluu myös rikoksia, joihin sopimusvaltioiden tulee ulottaa tuomiovaltansa tekijöiden kansalaisuudesta tai tekopaikasta riippumatta. Suomessa sotarikokset on kriminalisoitu rikoslain 11 luvussa.

Historiallisesti sotarikoksen käsite pohjautuu elokuussa 1945 liittoutuneiden valtojen välillä tehtyyn Lontoon sopimukseen, jolla hyväksyttiin Nürnbergin sotarikostuomioistuimen peruskirja. Peruskirjan mukaan tuomioistuimella oli toimivalta tuomita natsi-Saksan poliittinen ja sotilaallinen johto rikoksista rauhaa vastaan, sodan oikeussääntöjen rikkomisesta sekä ihmisyyttä vastaan tehdyistä rikoksista. Tokiossa vastaavanlainen tuomioistuin tutki Japanin johdon tekemät sotarikokset. Vuonna 1991 alkaneen (entisen) Jugoslavian alueen kriisin ja vuoden 1994 Ruandan kansanmurhan yhteydessä YK:n turvallisuusneuvosto perusti kaksi sotarikostuomioistuinta, joiden toimivalta perustuu edellä mainittuihin tekokategorioihin (SopS 26/94). Vuonna 1994 YK:n kansainvälisen oikeuden toimikunta jätti YK:n yleiskokoukselle luonnoksen pysyvän kansainvälisen rikostuomioistuimen perussäännöksi. Tämän pohjalta laaditulla vuoden 1998 Rooman perussäännöllä perustettiin pysyvä kansainvälinen rikostuomioistuin Haagiin. Tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään tapauksia jotka koskevat joukkotuhontaa, rikoksia ihmisyyttä vastaan, hyökkäysrikosta sekä sotarikoksia erityisesti silloin, kun ne on tehty osana suunnitelmaa tai politiikkaa tai osana sellaisten rikosten laajamittaista tekemistä.

Lisätiedot
Kirjoittajat: Martti Koskenniemi ja Ville Kari

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

Cassese&Gaeta2013, DörmannK2003, HellerKJ2011, SchabasWA2016

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Oikeustiede:sotarikos. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:sotarikos.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →