Oikeustiede:sivistykselliset oikeudet

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search

sivistykselliset oikeudet

sivistykselliset oikeudet
Definition perustuslain tai kansainvälisen ihmisoikeussopimuksen taikka tavallisen lainsäädännön yksilölle tai (vähemmistö)ryhmälle takaamia koulutuksellisia, kulttuurisia ja kielellisiä oikeuksia tai näitä aiheita koskevia julkisen vallan oikeuksia luovia velvollisuuksia
Explanation Suomen perustuslain 16 §:ssä säädetään jokaisen oikeudesta maksuttomaan perusopetukseen, julkisen vallan velvollisuudesta taata jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada muuta kuin perusopetusta ja kehittää itseään sekä tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaudesta. Pykälän otsikko on sivistykselliset oikeudet. Vastaavasti perustuslain 17 §:ssä säädetään maan kielellisistä oloista ja kielen käyttämisen oikeudesta sekä sivistyksellisten ja yhteiskunnallisten tarpeiden tyydyttämisestä suomen ja ruotsin kielen suhteen. Pykälässä säädetään myös saamelaisten, romanien ja muiden ryhmien oikeudesta kielensä ja kulttuurinsa ylläpitämisen ja kehittämiseen sekä saamen ja viittomakielen käyttämisestä ja vammaisten tulkitsemis- ja käännösavusta. Pykälän otsikko on oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Euroopan unionin perusoikeuskirjan artiklat 13 (taiteen ja tutkimuksen vapaus), 14 (oikeus koulutukseen) ja 22 (kulttuurinen, uskonnollinen ja kielellinen monimuotoisuus) artikla koskevat välittömästi sivistyksellisiä oikeuksia.

Suomi on ratifioinut useita ihmisoikeussopimuksia, jotka sisältävät sivistyksellisiä oikeuksia (kulturella mänskliga rättigheter, cultural human rights, kulturelle Menschenrechte). Sopimuksista tärkeimmät ovat Yhdistyneiden Kansakuntien taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus ja lapsen oikeuksien yleissopimus sekä Euroopan neuvoston uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja. Sivistyksellisiä määräyksiä on muun muassa Unescon yleissopimuksessa syrjinnän vastustamiseksi opetuksen alalla ja eräissä Kansainvälisen työjärjestön ja Euroopan neuvoston sopimuksissa. Myös Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa on liittymäkohtia sivistyksellisiin oikeuksiin.

Koulutuksen lainsäädäntöön sisältyy runsaasti oikeuksia. Perustavimman laatuisia näistä ovat oikeus koulutukseen, oikeus päästä oppilaitokseen, oikeus saada koulutusta ja eräät koulutukseen liittyvät sosiaaliset oikeudet. Suomen lainsäädännössä nämä oikeudet on nimenomaisesti taattu perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa joko yksilön oikeuksina tai julkiselle vallalle asetettuina velvollisuuksina. Perusopetuksessa, jossa annetaan oppivelvollisuuteen perustuvaa koulutusta, nämä ovat erityisen korostuneita. Oppilaan oikeuteen saada opetusta liittyy toisaalta hänen velvollisuutensa osallistua opetukseen. Perusopetuksessa on lisäksi käytössä oppivelvollisuuden suorittamisen valvonta. Ylemmän asteen opetuksessa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistossa ei nimenomaisesti ole vastaavista oikeuksista säädetty, mutta ne seuraavat jo asian luonteesta.

Kulttuuritoimen puolella on kunnan velvollisuudeksi asetettu eräitä toimintoja, jotka samalla takaavat yksilön oikeuksia. Kunnalla on velvollisuus ylläpitää kirjastotointa, liikuntatointa ja nuorisotyötä. Useat valtion tukemat kulttuuritoimen muodot, kuten taidelaitosten tukeminen, luovat samalla yksilöille edellytyksiä osallistua kulttuuritoimintaan. Vapaan sivistystyön puolella tilanne on yhtäläinen.
Additional Information
Kirjoittaja: Pentti Arajärvi

Sources

ArajärviP2006, TuoriK2011

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 16.10.2019: Oikeustiede:sivistykselliset oikeudet. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:sivistykselliset oikeudet.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →