Oikeustiede:sisäinen valtiosuvereniteetti

    Tieteen termipankista

    sisäinen valtiosuvereniteetti
    valtiösääntöoikeus

    sisäinen valtiosuvereniteetti
    Määritelmä valtion asemaan kansainvälisen oikeuden subjektina liittyvät kansainvälisoikeudelliset joskin tapaoikeudelliset säännöt. Ne luokitellaan ulkoiseen tai sisäiseen suvereniteettiin liittyviksi, jolloin sisäinen suvereniteetti tarkoittaa valtion yksinoikeutta julkisen vallan käyttämiseen alueellaan eli alueellista valtamonopolia.
    Selite

    Lähtökohtaisesti Suomen valtioalueella käyttävät lainsäädäntö-, hallitus- sekä hallinto- ja tuomiovaltaa vain suomalaiset valtioelimet ja viranomaiset. Valtioiden kansainvälisessä oikeudessa alkujaan maksimaaliseksi luonnehdittu sisäinen suvereniteetti - joka sisältää mm. oikeuden alueloukkausten torjuntaan voimakeinoja käyttäen - on merkittävästi liudentunut Euroopan unionin jäsenyyden kaudella.

    Perustuslain 1 §:n 1 momentti viittaa suvereniteettiin toteamuksin, että Suomi on "täysivaltainen tasavalta". Perustuslain 1 §:n 3 momentin mukaan Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi.

    Sisäisen suvereniteetin rajauksiksi maksimaalisen suvereniteettikäsityksen kaudella katsottiin, että julkista valtaa Suomen alueella saattoivat käyttää vain suomalaiset valtioelimet, viranomaiset ja virkamiehet. Esimerkiksi vieraan valtion virkamiehille ei voitu tavallisella lailla antaa toimintavaltuuksia Suomen alueella ja tuomioistuinten sitominen EU:n tuomioistuimen toimivaltaan (ns. preliminary rulings) luonnehdittiin perustuslain vastaiseksi ja voimaansaatettiin supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä.

    Erityisesti Suomen unionijäsenyyden kaudella, viittauksin PeL 1.3 §:n säännökseen, on sittemmin katsottu, että merkittävätkin suvereniteettirajoitukset ovat perustuslain sallimia: "Suomi käyttää suvereniteettiaan yhdessä muiden unionivaltioiden kanssa." Sinänsä Suomen jäsenyys Euroopan unionissa tulkittiin kuitenkin sisäisen suvereniteetin perustuslain vastaiseksi rajoittamiseksi useissa suhteissa.

    Perustuslain 94 ja 95 §:iin kirjattiin vuoden 2012 perustuslain tarkistuksen yhteydessä säännökset toimivallan siirroista: Jos kansainvälinen velvoite tarkoittaa Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle, eduskunnan on se hyväksyttävä sitä lepäämään jättämättä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Näin voimaansaatettava kansainvälinen velvoite hyväksytään 2/3 enemmistöllä (suvereniteettirajoitusten säätäminen).
    Lisätiedot
    Kirjoittaja: Ilkka Saraviita

    Lähikäsitteet


    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 29.3.2024: Oikeustiede:sisäinen valtiosuvereniteetti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:sisäinen valtiosuvereniteetti.)