salainen omistus

Määritelmä henkilö esiintyy esineen tai vastaavan kohteen omistajana mutta toimii toisen henkilön eli salaisen omistajan lukuun

Selite

Salaista omistusta käytetään erilaisissa tilanteissa, eri muodoissa ja erilaisista syistä. Salainen omistus voi koskea irtainta tai kiinteää omaisuutta, ja järjestely voi olla hyväksyttävä tai hylättävä. Salaista omistusta koskeva kysymyksenasettelu keskittyy omistajanvaihdostilanteisiin ja järjestelyn sitovuuteen eri henkilösuhteissa. Salainen omistus voi syntyä, kun henkilö joko hankkii omaisuutta omissa nimissään mutta toisen lukuun tai luovuttaa toisen omaisuutta omissa nimissään. Kysymys on tällöin myös välillisestä edustamisesta, jossa päämies eli salainen omistaja on antanut toimeksiannon edustajalle eli omistajana esiintyvälle henkilölle. Salaisesta omistuksesta on myös kysymys, kun henkilö, esimerkiksi puoliso hankkii omaisuutta omissa nimissään mutta osaksi omaan ja osaksi toisen puolison lukuun.

Päämiehen ja edustajan kesken järjestely on sitova. Vaadittaessa ja sovittujen ehtojen mukaisesti edustajan on luovutettava päämiehen lukuun hankittu omaisuus päämiehen näkyvään omistukseen ja hallintaan tai omaisuuden myynnistä saadut varat päämiehelle. Sivullisten suojaamisen vuoksi järjestely ei kuitenkaan välttämättä sido sivullisia. Erityisesti kiinteän omaisuuden osalta päämiehen oikeuden sitovuutta suhteessa sivullisiin on rajoitettu. Sivullisten on voitava luottaa määrämuodossa tehtyihin luovutuksiin ja lainhuutoihin. Edustaja on voinut ostaa kiinteistön omissa nimissään mutta päämiehen lukuun. Kaupan jälkeen edustaja saa lainhuudon kiinteistöön, ja hän voi esiintyä kiinteistön luovuttajana. Päämiehen salainen omistusoikeus ei pääsääntöisesti sido henkilöä, jolle edustaja on luovuttanut kiinteistön. Lisäksi luovutuksensaaja voi vedota saantosuojaan. Päämiehen salainen omistusoikeus ei myöskään sido edustajan ulosmittaus- tai konkurssivelkojia. Edustajan nimiin ostettu kiinteä omaisuus voidaan ulosmitata ja myydä ulosottomenettelyssä edustajan velasta, ja se kuuluu edustajan konkurssipesään.

Irtaimen omaisuuden osalta välillistä edustamista käytetään kauppakomission muodossa. Edustaja komissionsaajana ostaa tavaraa päämiehen lukuun tai myy päämiehen tavaraa toimeksiannon perusteella. Edustaja toimii omissa nimissään, joten päämiehen asema ei ole asiakkaiden havaittavissa. Komissiolle asetettujen edellytysten täyttyessä päämiehen oikeus on sitova suhteessa edustajan velkojiin. Tämän vuoksi erityisesti myyntikomissio on käyttökelpoinen vakuus päämiehelle.

Salainen omistaja voi käyttää toista henkilöä bulvaani-edustajana harhauttaakseen velkojiaan tai välttyäkseen veroilta. Järjestely, jonka perusteella bulvaani esiintyy omistajana, voi olla valeoikeustoimi. Suhteessa ulosmittausvelkojiin kysymys voi olla keinotekoisesta järjestelystä, joka ei estä omaisuuden ulosmittaamista päämiehen velasta. Samalla tavalla keinotekoinen järjestely voidaan sivuuttaa päämiehen konkurssissa. Bulvaanin käyttäminen voidaan sivuuttaa verotuksessa veron kiertämisenä, ja bulvaanin käyttäminen voi täyttää myös rikoksen, esimerkiksi veropetoksen tunnusmerkit.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Matti Ilmari Niemi

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

NiemiM2002, TeporaJ2013

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Oikeustiede:salainen omistus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:salainen omistus.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →