Oikeustiede:ruotsinkielinen lakiteksti
ruotsinkielinen lakiteksti
| ruotsinkielinen lakiteksti |
Suomen ensimmäisen hallitusmuodon kuten myös nykyisen perustuslain mukaan Suomen "kansalliskielet" ovat suomi ja ruotsi. Hallitusmuodon mukaan "lait ja asetukset, niin myös hallituksen esitykset eduskunnalle sekä eduskunnan vastaukset, esitykset ja muut kirjelmät hallitukselle annetaan suomen- ja ruotsinkielellä". Nykyisen perustuslain 51 §:n mukaan "Eduskuntatyössä käytetään suomen tai ruotsin kieltä. Hallituksen ja muiden viranomaisten on toimitettava asian vireille panemiseksi eduskunnassa tarvittavat asiakirjat suomen ja ruotsin kielellä. Eduskunnan vastaukset ja kirjelmät, valiokuntien mietinnöt ja lausunnot sekä puhemiesneuvoston kirjalliset ehdotukset laaditaan niin ikään suomen ja ruotsin kielellä." Lisäksi perustuslain 79 §:n 4 momentin mukaan "lait säädetään ja julkaistaan suomen ja ruotsin kielellä".
Ruotsin kielen virallisen aseman vuoksi ruotsinkieliset säädökset eivät ole pelkästään käännöksiä, vaan ovat todistusvoimaisia säädöstekstejä. Kansalaisella on lähtökohtaisesti oikeus luottaa siihen, että lakiteksti on oikeasisältöinen. Mahdollinen ristiriita suomenkielisen ja ruotsinkielisen lakitekstin välillä on ratkaistava tulkinnalla, jossa yksittäisessä tapauksessa on otettava mukaan ei pelkästään lainsäätäjän tarkoitus vaan myös oikeus- ja kohtuusnäkökohdat.
Ruotsinkielisellä lakikielellä on pitkät, keskiajan maakuntalakeihin juurtuneet perinteet. Vuoden 1734 lain kieltä pidettiin pitkään hyvän lakikielen esikuvana. 1900-luvun voimakkaan yhteiskuntakehityksen ja lainsäädännön määrän kasvun seurauksena lakikielestä tuli yhä monimutkaisempi ja se etääntyi yleiskielestä. Ruotsissa ilmiöön kiinnitettiin huomiota 1950-luvusta lähtien ja 1970 – 1980 -luvuilla käynnistyi lakikielen uudistamishanke, jolla pyrittiin selkeämpään ja ymmärrettävämpään lakikieleen. Ruotsin ja Suomen lainvalmistelusta vastaavat ministeriöt tekevät yhteistyötä lakikieltä koskevissa kysymyksissä ja Suomessa yritetään välttää ruotsinkielisen lakikielen liiallista etääntymistä Ruotsissa käytettävästä kielestä.
Suomen ja Ruotsin liittyessä Euroopan unioniin tehtiin tiivistä yhteistyötä yhteisön lainsäädännön ruotsintamistyössä. Uuden terminologian luomisessa EU:n toimielimissä pyritään siihen, että terminologia soveltuisi sekä Ruotsin että Suomen oloihin.Kirjoittaja: Sten Palmgren
Käytetyt lähteet
Landqvist&al2016, MattilaH2017, PalmgrenS1995, PalmgrenS2017, VNK2017
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 16.4.2024: Oikeustiede:ruotsinkielinen lakiteksti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:ruotsinkielinen lakiteksti.)