Oikeustiede:reaaliset argumentit

    Tieteen termipankista

    reaaliset argumentit

    reaaliset argumentit
    Määritelmä pohjoismaisessa oikeustieteessä syntynyt nimitys argumenteille, joissa oikeudellista ratkaisua tai tulkintakannanottoa perustellaan vetoamalla siihen, että se johtaa joko yleisesti tai ratkaistavana olevassa yksittäistapauksessa tavoiteltuihin, lähinnä taloudellisiin tai yhteiskunnallisiin seurauksiin
    Selite

    Laista ei löydy ohjetta kaikkiin oikeuskäytännössä eteen tuleviin tilanteisiin ja laki voi olla tulkinnanvarainen. Tällöin joudutaan oikeusohjeen löytämiseksi turvautumaan muihin oikeuslähdeopissa hyväksyttyihin keinoihin, kuten lain valmisteluasiakirjoihin tai tuomioistuinten aikaisempiin ratkaisuihin. Reaalisten argumenttien käyttö eli oikeusohjeen tai sen tulkinnan perusteleminen vetoamalla sen soveltamisen hyviin seurauksiin, on sallittu oikeuslähde. Joidenkin oikeudenalojen omat periaatteet, kuten rikosoikeudellinen laillisuusperiaate, voivat kuitenkin rajoittaa reaalisten argumenttien käyttökelpoisuutta.


    Reaalisten argumenttien tulo pohjoismaiseen oikeustieteeseen liittyy 1920-luvulta alkaen voimistuneeseen muutosprosessiin, jonka kestäessä oikeusjärjestys alettiin nähdä sosiaalitekniikan välineenä, kuten keinona edistää vaihdantaa, tuotantoa ja omaisuuden tehokasta käyttöä. Suomessa muutos tapahtui vasta toisen maailmansodan jälkeen. Sitä edeltäneellä käsitelainopin kaudella reaalisiin argumentteihin turvautuminen oli sallittua vain, jos ratkaistavana oli sellainen poikkeuksellinen tapaus, johon ei voitu saada vastausta laista tai oikeustieteen oppirakennelmista johtamalla.
    Lisätiedot
    Kirjoittaja: Markku Helin

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    EckhoffT1987, HelinM1988

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 28.3.2024: Oikeustiede:reaaliset argumentit. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:reaaliset argumentit.)