rakennuspaikka

Määritelmä kiinteistö tai muu määritelty alue, joka rakennusluvan yhteydessä osoitetaan rakennuksen sijaintipaikaksi

Selite Rakentamiseen soveltuvan alueen eli rakennuspaikan tulee täyttää kooltaan, muodoltaan ja sijainniltaan tietyt vaatimukset. Ne vaihtelevat riippuen siitä, onko kysymys asemakaavaan vai sen ulkopuolelle sijoittuvasta alueesta. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, 116 §) mukaan asemakaava-alueella rakennuspaikan sopivuus ratkaistaan kaavassa. Asemakaava-alueen ulkopuolella rakennuspaikan tulee olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään 2 000 neliömetriä. Rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muun muassa otettava huomioon, ettei rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Lisäksi rakennukset on voitava sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta. Rakennuksen etäisyydestä asemakaava-alueen ulkopuolella toisen omistamaan tai hallitsemaan maahan ja sillä olevaan rakennukseen säädetään asetuksella. Muutoin rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset (117 §).

Lisätiedot
Kirjoittaja: Erkki J. Hollo

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

Ekroos&Majamaa2005, Hallberg&al2015

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Oikeustiede:rakennuspaikka. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:rakennuspaikka.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →