poikkeuslakien välttämisen periaate

Määritelmä oikeuspoliittinen tavoite, jonka mukaan perustuslain 73 §:ssä säädettyjä rajattuja poikkeuksia perustuslaista (poikkeuslakeja) tarkoittavia lakeja ei tulisi säätää, vaan hallituksen esityksessä olevaa lakiehdotusta, jonka säännös on katsottu eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnossa perustuslain vastaiseksi, tulee muuttaa siten, että säädös ei vaadi poikkeuslain käyttämistä

Selite

Poikkeuslakien välttämisen periaate omaksuttiin vuoden 1995 perusoikeusuudistukseen liittyvistä syistä. Ei pidetty hyväksyttävänä sitä, että kansalaisen perusoikeusstatukseen liittyvä sääntely tai sääntelyvaltuus ei näy perustuslain tekstistä. Ylipäätään mahdollisuutta säätää perustuslaista poikkeuksia niin, että tällainen de facto valtiosääntömuutos ei näy perustuslain tekstistä, pidettiin epätyydyttävänä. Myöskin pääteltiin, että poikkeuslakien vuoden 1919 hallitusmuodon kauden runsas, joskus lähes rutiininluontoinen käyttö heikensi perusoikeussuojaa ylipäätään. Perusoikeussuojajärjestelmälle haluttiin aito, perusoikeusrajoituksia estävä kokonaisvaikutus.

Vuoden 2000 perustuslain kaudella poikkeuslakien käyttämisestä on luovuttu lähes kokonaan. Poikkeuslakeja on käytetty kansainvälisoikeudellisten velvoitteiden voimaansaattamissäädöksinä.

Tästä laajempaan kuvaukseen →

Lisätiedot
Kirjoittaja: Ilkka Saraviita

Lähikäsitteet

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 16.4.2024: Oikeustiede:poikkeuslakien välttämisen periaate. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:poikkeuslakien välttämisen periaate.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →