paikallinen sopiminen

Määritelmä työpaikkatasolla tapahtuvaa sopimista työnantajan ja työntekijöiden kesken

Selite

Paikallisella sopimisella ei ole yhtä ja yksiselitteistä määritelmää. Pääosin kysymys on valtakunnallisiin työehtosopimuksiin tai virkaehtosopimuksiin perustuvasta mahdollisuudesta sopia asioista työpaikkatasolla. Kysymys voi olla sopimuksen määräyksistä poikkeamisesta tai esimerkiksi siitä, että asiasta on nimenomaan sovittava paikallisesti, jotta se toteutuisi. Paikallisen sopimisen mahdollistavat työehtosopimusmääräykset laajenivat yksityissektorilla merkittävästi vuosien 1993 ja 1995 työehtosopimusneuvottelujen tuloksena. Metalliteollisuus (nykyisin teknologiateollisuus) on ollut teollisuuden puolella edelläkävijänä paikallisten sopimismahdollisuuksien laajentamisessa. On kuitenkin huomattava, että myös kunta-alalla paikallinen sopimismekanismi luotiin 1990-luvun alussa. Kiinnostus paikalliseen sopimiseen lisääntyi aiempaa voimakkaammin 1990-luvun laman aikana. Työpaikkatasolla oli kuitenkin solmittu jo sitä ennen, vuosikymmenten ajan, sopimuksia, jotka perustuivat valtakunnallisen työehtosopimusten kelpuuttaviin määräyksiin.

Viime aikoina keskustelu paikallisesta sopimisesta on ollut voimasta pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman kirjausten johdosta. Hallitus kannustaa työelämän osapuolia luomaan paikallisen sopimisen toimintatapoja työpaikoille ja huolehtii paikallisen sopimisen edellytysten vahvistumisesta lainsäädäntöhankkein.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Jaana Paanetoja

Lähikäsitteet

työehtosopimus

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.4.2024: Oikeustiede:paikallinen sopiminen. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:paikallinen sopiminen.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →