omaisuus

Määritelmä esineoikeudessa vakiintuneen ajattelutavan mukaan omaisuus koostuu varallisuusoikeuksista, jotka ovat tyhjentävästi luettavissa joko kiinteään tai irtaimeen omaisuuteen

Selite

Omaisuudella on usein selvästi havaittava yhteys yksittäisiin esineisiin. Se ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Esimerkiksi irtainta omaisuutta oleva saamisoikeus kohdistuu tiettyyn taloudelliseen arvomäärään. Myös osakeyhtiön osakkaan osuusoikeus yhtiössä on irtainta omaisuutta. Osakkaalla on tietyntyyppinen oikeusasema yhtiön kokonaisvarallisuuteen. Sen sijaan hänellä ei ole omistusoikeutta yhtiön omistamiin yksittäisiin esineisiin.

Omaisuuden käsitteellä on merkitystä tilanteissa, joissa varallisuusoikeuksista oikeudellisesti määrätään. Kun joku myy kiinteistönsä, hän tosiasiassa siirtää omistusoikeutensa siihen ostajalle. Myydessään asunto-osakkeen tai arvopaperin hän vastaavasti luopuu osakkuuden tuottamasta tai arvopaperin osoittamasta oikeusasemastaan ja siten tietynsisältöisestä varallisuusoikeudestaan ostajan hyväksi. Siksi on luontevaa puhua omaisuudesta oikeuksia tarkoittaen. Näin ajateltaessa myös omistusoikeus omaisuutena rinnastuu selvästi muihin varallisuusoikeuksiin.

Kiinteän ja irtaimen omaisuuden välinen rajanveto on varallisuusoikeuksista määrättäessä tärkeä. Ydinkysymys on, tulevatko kiinteää omaisuutta koskevat normit sovellettaviksi. Tämä koskee keskeisesti luovutuksen muotoa sekä luovutus- ja saantokelpoisuutta koskevien säännösten sovellettavuutta.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Leena Kartio

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

KartioL2001, s. 114-115, Kaisto&Tepora2012, s. 177

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 24.4.2024: Oikeustiede:omaisuus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:omaisuus.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →