normi

Määritelmä

Normi viittaa (oikeus)sosiologiassa sellaisiin vuorovaikutuksen muotoihin, joiden välityksellä yhteisö saa jäsenensä toimimaan tai ajattelemaan tietyllä yhdenmukaisella tavalla.

Täsmällisemmin normi voidaan määritellä käsitteelliseksi säännöksi, jonka mukaan jokin tekojoukko voidaan jakaa käskettyihin, kiellettyihin, sallittuihin ja suositeltuihin tekoihin. Tästä on erotettava normilause, joka ilmaisee normin tai sen vallitsemista koskevan väitteen. Normin vallitsemisen perimmäinen kriteeri on se, että siihen kytkeytyy pakotteita eli sanktioita.

Selite

Sosiaalisen vuorovaikutuksen perusta on käyttäytymisen säännönmukaisuus. Silloinkin, kun toimimme vahvasti henkilökohtaisten vaikuttimien varassa ja pyrimme olemaan "oma itsemme", käyttäydymme lopulta hyvin samalla tavalla kuin samanlaisissa tilanteissa kaikki muutkin. Erilaisten asioiden aiheuttamat tunnetilat jokainen kokee henkilökohtaisesti omikseen. Silti useimmat ihmiset käyttäytyvät niitä kohdatessaan suurin piirtein samalla tavalla.

Henkilökohtaisetkin käyttäytymismuodot näyttävät siis noudattavan sääntöjä. Toisinaan sääntöjen olemassaolo on helppo havaita. Esimerkiksi laissa yleensä tai vaikkapa liikennesäännöissä on tarkasti määritelty, millä tavalla tulee, saa tai ei saa toimia. Toisinaan säännöt taas ovat vähemmän ilmeisiä, koska olemme omaksuneet ne niin hyvin, että tuskin huomaamme noudattavamme niitä.

Silloin, kun sääntöjä noudattava käyttäytyminen tai toiminta on yhdenmukaista ja kun yhdenmukaisuutta valvotaan palkinnoin ja rangaistuksin, on kysymys normeista. Vanhempien huoltovelvollisuus lapsiinsa nähden, kielto ottaa luvatta toisen omaisuutta, kielto surmata toinen ihminen tai liikennesääntöjen noudattamispakko ovat selvästi normeja. Uskonnollinen käyttäytyminen on osoitus vähemmän selkeästä normista, ja mielipiteet taiteesta ovat jo melko vaikeasti ymmärrettävissä normin käsitteen avulla.

Normit voidaan pukea kielelliseen asuun, mutta tämä ei kuitenkaan ole välttämätön ehto normin olemassaololle. Päin vastoin on tärkeää erottaa toisistaan normi eli sääntö ja normilause eli säännön kielellinen ilmaus.

Normit voivat olla joka virallisia tai epävirallisia. Viralliseen sääntelyyn kuuluvat oikeus sekä erilaiset hallinnolliset ja järjestölliset normit, säännöt, ohjeet ym. Sellaisia saattavat voimaan laitokset, joilla on siihen valtuudet. Nämä laitokset myös toteuttavat normatiivisia vaatimuksia: ne ylläpitävät normeja valtansa ja vaikutuksensa turvin, valvovat niiden noudattamista ja käyttävät pakotteita. Tästä syystä virallisten vaatimusten velvoittavuuden pohjana on nimenomaan auktoriteettiasema, joka perustuu normeja antaville ja valvoville laitoksille suotuihin oikeuksiin ja tosiasialliseen toimintakykyyn. Vaikka virallisia normeja kannattavat usein myös yksityiset henkilöt, vaatimusten velvoittavuus perustuu siihen, että sitä vastaavan normin on antanut jokin laitos, jolla on siihen oikeus.

Epävirallisissa normeissa ei voida erottaa sääntelyn subjektia ja objektia. Normit muovaa ja hyväksyy tavallisesti sama yhteisö, joka niitä myös noudattaa. Epäviralliset normit ovat tietyllä tavalla moraalisesti velvoittavia. Niiden oikeuttamis- eli legitimaatioperusta on toisenlainen kuin virallisten normien. Tämä perusta kytkeytyy yhteisön kehitykseen, jonka kuluessa tietynlaiset toimintamuodot löydetään, valitaan ja vakiinnutetaan yleisesti hyväksytyiksi esikuviksi ja velvoittaviksi normeiksi käytännöllisen kokemuksen tietä.

Nyky-yhteiskunnassa raja virallisten ja epävirallisten normien välillä on eräissä suhteissa kaventunut. Esimerkiksi yritykset tai yksityisoikeudelliset yhteisöt saattavat usein voimaan jäsenistöään velvoittavia säännöstöjä, joilla ei ole virallisen normin asemaa. Kuitenkin säännöstön noudattamatta jättäminen saattaa johtaa ankariinkin seuraamuksiin. Sama koskee eduskuntapuolueiden ryhmäsääntöjä. Niihin sisältyy vaihteleva joukko rangaistuksia ryhmäpäätösten vastaisesta toiminnasta. Rangaistukset ulottuvat varoituksesta ryhmästä erottamiseen tai sakkoihin.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Ahti Laitinen

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

LaitinenA2005, AllardtE1983

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Oikeustiede:normi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:normi.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →