myötävaikutusvelvollisuus

Määritelmä sopimusosapuolen velvollisuus tehdä osuutensa toisen osapuolen sopimussuorituksen mahdollistamiseksi tai auttamiseksi

Selite

Myötävaikutusvelvollisuus perustuu lakiin, tapaan, sopimukseen tai oikeudellisiin periaatteisiin kuten lojaliteettiperiaatteeseen sopimusoikeudessa. Sopimusvelkojan myötävaikutusta voidaan tarvita esimerkiksi irtaimen kaupassa (tavaran nouto tai vastaanotto) ja esineen valmistamista koskevissa sopimuksissa kuten tilauskaupassa ja rakennusurakassa (rakennuspaikan luovutus, viranomaislupien ja usein suunnitelma-asiakirjojen hankkiminen).

Myötävaikutusvelvollisuudesta erotetaan tavallisesti tiedonantovelvollisuus sopimusoikeudessa.

Kun sopimusosapuolen intressi kohdistuu pääsuoritukseen eikä myötävaikutuksella yleensä ole itsenäistä merkitystä, puuttuvaa myötävaikutusta on sopimusoikeudessa toisinaan pidetty vain niin sanottujen velkojan velvoitteiden rikkomisena eli velkojan viivästyksenä. Myötävaikutusrikkomuksen seuraamukseksi saattaakin riittää velvollisuus korvata siitä aiheutuvat lisäkustannukset ja sopimuksen kohdetta koskevan vaaranvastuun siirtyminen myötävaikutushäiriöstä johtuvan hallinnanluovutuksen viivästymisen estämättä. Loukattu osapuoli voi myös saada oikeuden tehdä kompensaatiosopimus viivästyneen luovutuksen kohteesta kolmannen kanssa. Myötävaikutushäiriö voi lisäksi olla merkki osapuolen puuttuvasta kyvystä tai halusta sopimuksen täyttämiseen ja saada merkitystä ennakoituna sopimusrikkomuksena.

Kuitenkin myös muut sopimusrikkomuksen seuraamukset voivat tulla kysymykseen myötävaikutushäiriön ilmettyä. Jos esimerkiksi rakennusurakkasuoritus pysähtyy rakennuttajan myötävaikutushäiriön vuoksi, urakoitsijalla on edellytysten täyttyessä oikeus purkaa sopimus (ks. sopimuksen purku). Niin ikään luontoissuoritus, positiivisen sopimusedun mukainen vahingonkorvaus (ks. vahingonkorvausoikeus) ja omaa suoritusta koskeva pidättämisoikeus (ks. pidättämisoikeus sopimussuhteissa) ovat kauppalain mukaan usein käytettävissä ostajan myötävaikutusrikkomusten yhteydessä.

Jos sopimuksen kohteena on esimerkiksi rakennuksen myynti purettavaksi, teollisuusjätteen myynti tai varaston tyhjennysmyynti, myyjän intressi kohdistuu kauppahinnan lisäksi kaupan kohteen poisviemiseen. Viimeksi mainittu suoritus ei tällöin ole myötävaikutusvelvollisuuden, vaan sopimuksen päävelvoitteen kohteena.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Matti Rudanko

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

PortinG1962, RudankoM1988, RudankoM1989

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Oikeustiede:myötävaikutusvelvollisuus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:myötävaikutusvelvollisuus.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →