Oikeustiede:maaoikeus (oikeudenala)

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search

maaoikeus
oikeudenala

maaoikeus
Definition Maaoikeudella tarkoitetaan maaoikeudellisia kysymyksiä koskevaa oikeudenalaa. Maaoikeus on myös kiinteistönmuodostamisasioita käsittelevän erityistuomioistuimen nimike.
Explanation Maaoikeudesta oikeudenalana puhutaan nykyisin pääasiassa kiinteistönmuodostamisoikeuden nimellä. Järjestelmän lähtökohtana on kaikkien alueiden, myös valtiolle ja kunnille kuuluvien maiden yksityisoikeudellinen omistus. Maaoikeuteen kuuluvat kuitenkin paitsi kiinteistötoimituksia myös omistusoikeutta ja muita omistusoikeuden ulottuvuuksia koskevat asiakokonaisuudet. Ne kuuluvat eri oikeudenalojen, esimerkiksi valtiosääntöoikeuden, esineoikeuden ja vero-oikeuden piiriin. Maaoikeudellinen käsitteistö määrittää myös vesialueiden omistusoikeudellisen aseman.

Historiallisesti maaoikeuden merkitys on ollut keskeinen, etenkin kun oli järjestettävä alueiden käyttösuhteet suurissa maanjaoissa silloisessa kyläjärjestelmässä. Kaupunkeja perustettiin kruunun lahjoitusmaille ja ne saivat maaseutuun nähden erioikeuksia. Kruunulle jäivät kylien ja kaupunkien ulkopuoliset mittavat alueet yleismaat, mutta kylille kuului niiden kohdalla olevat vesi- ja metsäalueet tiettyjen perusteiden mukaan. Varsinainen kiinteistöjärjestelmä muodostui vasta isojaon myötä 1800-luvulla. Nykyisin juuri kiinteistöjärjestelmän ja rekisterikannan kattavuus on poistanut monet poliittiset ja käytännölliset maaoikeudelliset ongelmat.

Näkemykset maanomistusoikeudesta olivat 1600-luvulla vielä varsin vakiintumattomat, ja yleiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset opit vaikuttivat voimakkaasti kehitykseen. Siirtyminen eurooppalaisesta feodaalijärjestelmästä merkantilismin ja liberalismin kautta nykyisin vallitsevaan yhtäläiseen ja tasa-arvoiseen kiinteistöjärjestelmään on ollut polveilevaa. Vaikka läänityslaitos ei Ruotsi-Suomessa saavuttanut pysyvää asemaa, kruunu pyrki ajoittain toteuttamaan ns. regaalioikeuksia eli eräänlaista yliomistusvaltaa suhteessa maata asuttaviin, heikommalla oikeudella varustettuihin "maanomistajiin". Läänityslaitoksen rippeet poistuivat ajoittain reduktioilla, eikä oppi kaksitasoisesta eli jaetusta omistusoikeudesta saavuttanut jalansijaa käytännössä.

Kruunu vaikutti merkittävästi kiinteistöoloihin, säätyjen varallisuusasemaan ja kaupunkien kehitykseen. Lahjoitusmaat, rälssitilat, läänitykset ja muut erityisoikeudet synnyttivät osin perinnöllistä maanomistusta, osin verohelpotuksia. Tapulikaupungeilla saattoi olla jopa poliittista itsenäisyyttä, mutta maankäytöllisesti ja taloudellisesti kaupunkimaiden ja maaseudun maankäytöllinen ja hallinnollinen erilaisuus on säilynyt viime aikoihin asti.
Additional Information
Kirjoittaja: Erkki J. Hollo

Related Concepts

Sources

HaatajaK1949, HolloE2006, HyvönenV2001

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 6.7.2020: Oikeustiede:maaoikeus (oikeudenala). (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:maaoikeus (oikeudenala).)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →