Oikeustiede:lunastus

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search

lunastus
kiinteistöoikeudessa

lunastus
Definition Lunastuksella tarkoitetaan kiinteistöoikeudessa oikeutta pakkolunastaa toisen omaisuutta, kohdistaa siihen rajoitettuja käyttöoikeuksia, esimerkiksi rasitteita, tai saattaa voimaan kohdetta koskevia käyttörajoituksia. Lunastus tässä merkityksessä edellyttää aina viranomaisen päätöstä ja myös (täyden) korvauksen suorittamista. Lunastusta eri lainsäädännön perusteella esiintyy myös yksityisoikeudellisissa oikeussuhteissa.
Explanation Perustuslain 15 §:ssä tarkoitetusta lunastuksesta on perinteisesti käytetty pakkolunastuksen (expropriation) nimikettä. Nykyisessä pakkolunastusta koskevassa lunastuslaissa (LunL 603/1977) käytetään edeltävästä pakkolunastuslainsäädännöstä poiketen ainoastaan lunastuksen (inlösning) käsitettä. Pakkolunastusta tapahtuu lisäksi erityislainsäädännön nojalla, esimerkiksi puolustustarkoituksiin (laki 1301/1996, puolustuspakkolunastus). Lunastuksenomaista käyttöoikeuden perustamista esiintyy lisäksi muun lainsäädännön nojalla, esimerkiksi kiinteistönmuodostuksessa rasitteiden perustamiseksi tai kaivos- ja vesihankkeiden tarvitsemien käyttöoikeuksien perustamiseksi. Lunastuksen käsite on tällöin laajempi kuin perustuslaissa tarkoitettu pakkolunastuksen käsite.

Lunastus yleistä tarvetta varten kohdistuu yleensä kiinteän omaisuuden omistusoikeuteen. Kiinteään omaisuuteen rinnastetaan siihen kohdistuva rajoitettu käyttöoikeus, esimerkiksi rasiteoikeus, mutta lunastamalla voidaan myös asettaa omaisuuden omistajalle tai haltijalle käyttörajoituksia tai päinvastoin perustaa käyttöoikeuksia (pakkorasitteita, ilmailun tai voimajohtojen turvaamiseksi käyttörajoituksia, luonnonsuojelurajoituksia ym.) yleisen tarpeen vaatimaa hanketta toteuttavan lunastajan hyväksi. Lunastamalla voidaan: 1) hankkia kiinteää omaisuutta taikka pysyvä tai määräaikainen erityinen oikeus; 2) rajoittaa pysyvästi tai määräajaksi oikeutta käyttää tai vallita kiinteää omaisuutta taikka erityistä oikeutta; sekä 3) lakkauttaa erityinen oikeus (LunL 3 §). Lunastusta ei saa panna toimeen, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavalla taikka jos lunastuksesta yksityiselle edulle koituva haitta on suurempi kuin siitä yleiselle edulle saatava hyöty. Vaihtoehtoiset hankkeen toteuttamistavat tulee siis selvittää.

Lunastuslaissa tarkoitettu lunastus edellyttää pääsääntöisesti lunastuslupaa, mutta joissakin tapauksissa, esimerkiksi asemakaavan toteuttamiseen liittyvissä tietyissä hankkeissa lupaa ei aina vaadita. Lunastusluvan antaa yleisen tarpeen vaatimuksen täyttyessä pääsääntöisesti valtioneuvosto, rakennuslainsäädännössä tarkoitetuissa tilanteissa myös ympäristöministeriö. Lunastus toimeenpannaan lunastustoimituksessa, joka on kiinteistötoimituksen erityislaji ja jonka toimittaa lunastustoimikunta. Siinä määritellään lunastuksen kohde, annettavan oikeuden sisältö ja suoritettava korvaus. Lunastuskorvauksen tulee olla täysi. Omaisuuden haltuunotto tai muun oikeuden voimaansaattaminen edellyttää korvauksen suorittamista toimituksen päätyttyä. Tietyin edellytyksin voidaan ennen toimituksen päättämistä antaa oikeus ennakkohaltuunottoon. Kiinteistötoimitusten yhteydessä tapahtuviin lunastuksiin (esimerkiksi yhteisalueosuuksien tai rasitteiden siirroissa) sovelletaan pääsääntöisesti kiinteistönmuodostamislain menettelysäännöksiä.

Käyttöoikeuksien perustamista kaivos-, tie- ja vesilainsäädännön nojalla tarkastellaan toisaalla. Kunnan oikeudesta lunastaa kaavallisiin tarkoituksiin maankäyttö- ja rakennuslain nojalla ks. maanhankintajärjestelmä.
Additional Information
Kirjoittaja: Erkki J. Hollo

Related Concepts

Sources

HolloE1984, Kuusiniemi&Peltomaa2000, OjanenI1978

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 16.10.2019: Oikeustiede:lunastus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:lunastus.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →