Oikeustiede:legitimiteettiteoria

Kohteesta Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

legitimiteettiteoria

legitimiteettiteoria
Määritelmä Legitimiteettiteorioiden mukaan valtiolla tai muulla julkista valtaa käyttävällä organisaatiolla ei ole automaattista oikeutusta olemassaololleen. Legitimiteettiteoriat erittelevät ja perustelevat niitä tapoja, joilla organisaatio saa oikeutuksen olemassaololleen yhteisöltään.
Selite Organisaation olemassaolon ja toiminnan oikeutus yhteisöltään perustuu siihen, että organisaatio saa itsensä ulkopuolelta tulevaa tukea ja hyväksyntää. Legitimiteettiteoriat kertovat, millaisiin seikkoihin legitimiteetti perustuu. Max Weberin klassisen jäsennyksen mukaan voidaan erottaa kolme erilaista lähdettä legitiimille vallalle. Nämä lähteet ovat perinne, legaalis-byrokraattinen järjestelmä ja karisma. Sekä perinteeseen että legaalis-byrokraattiseen järjestelmään perustuva legaalinen legitimiteetti pohjautuvat historiaan. Perinteellä oli alun perin keskeinen asema vallankäytön oikeuttamisessa, mutta modernin valtion kehittyessä lainsäädäntöön ja byrokraattiseen hallintoon perustuvasta vallasta muodostui uudenlainen legitimiteettiperusta. Karismaan perustuva legitimiteetti muodostui Weberin mukaan moderneissa yhteiskunnissa aiempaa tärkeämmäksi vallankäytön muodoksi. Myöhemmin myös Niklas Luhmann ja Jürgen Habermas ovat kehittäneet legitimaatioteoriaa systeemiteoreettisen oikeussosiologian ja demokraattisen oikeusvaltioteorian puitteissa.


Oikeudellisesta näkökulmasta legitimiteetin ajatellaan perustuvan sääntöihin ja tapoihin, viime kädessä lainsäädäntöön, mutta myös sisällölliseen oikeuden mukaisuuteen sekä tietoon. Voidaan myös erottaa sisällöllinen (empiirinen) ja menettelyllinen (normatiivinen) legitimiteetti. Sisältölegitimiteetti liittyy vallankäytön sisältöjen hyväksyttävyyteen ja menettelylegitimiteetti puolestaan liittyy siihen tapaan, jolla valtaa käytetään. Tietoon perustuva vallankäytön oikeuttaminen on nykyaikaisissa tietoyhteiskunnissa tärkeä legitimiteetin lähde. Käytännössä tiedon korostunut asema tarkoittaa sitä, että kamppailut asioiden oikeista tulkinnoista vaikuttavat julkiseen vallankäyttöön. Legitimiteettiteoriat liittyvät oikeudenaloista lähimmin valtiosääntöoikeuteen, joka perustehtävänä on organisoida valtio ja määrätä julkisen vallan käyttämistä koskevista menettelyistä ja rajoitteista. Lisäksi oikeussosiologiassa ollaan kiinnostuneita vallankäytön hyväksyttävyydestä.
Lisätiedot
Kirjoittaja: Jaakko Husa

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

LaitinenA2002, JyränkiA2003, TuoriK1990

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.01.2019: Oikeustiede:legitimiteettiteoria. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:legitimiteettiteoria.)