Oikeustiede:legalismi/laajempi kuvaus

    Tieteen termipankista

    Palaa takaisin käsitesivulle

    Oikeuden eristäminen. Legalistiselle ajattelutavalle on ominaista oikeudellisten normien, käytäntöjen ja instituutioiden itsenäistäminen ja irrottaminen poliittisesta ja moraalisesta ympäristöstään. Oikeutta ei ymmärretä yhteydessään yhteiskunnan moraalisiin rakenteisiin ja poliittisiin tavoitteisiin, vaan sitä pidetään eräänlaisena itsetarkoituksena.

    Muodon korostus. Oikeudellisessa päätöksenteossa ja argumentaatiossa legalismi johtaa muodollisten näkökohtien painottamiseen sisällöllisten kustannuksella. Tämä koskee ensinnäkin oikeuslähteitä ja oikeuden tunnistamissääntöjä, joissa muodollisin perustein määritellyt kriteerit saavat etusijan. Tässä suhteessa legalismi on lähellä lakipositivismiksi kutsuttua suuntausta.

    Legalismi korostaa muodollisia näkökohtia myös varsinaisessa oikeudellisessa argumentaatiossa. Muodollinen oikeudenmukaisuus ja muodollinen yhdenvertaisuus painavat legalistisessa argumentaatiossa enemmän kuin kohtuusnäkökohdat, jotka liittyvät aineellisen oikeudenmukaisuuden käsitteeseen.

    Sääntökeskeisyys. Oikeusnormit on viimeaikaisessa oikeusteoreettisessa keskustelussa jaettu oikeussääntöihin ja oikeusperiaatteisiin. Tässä jaottelussa oikeussäännöille on ominaista joko/tai-pätevyys. Oikeussäännöt joko ovat tai eivät ole päteviä, niitä joko sovelletaan tai ei sovelleta. Oikeusperiaatteita taas luonnehtii erityinen painoulottuvuus. Kahdesta keskenään ristiriitaisesta säännöstä vain toinen voi olla pätevä. Eri suuntiin viittaavien periaatteiden ristiriitaa taas on käytävä ratkaisemaan punnitsemalla niiden keskinäistä painoarvoa kulloisessakin soveltamistilanteessa.

    Oikeusperiaatteet välittävät oikeuden yhteyksiä moraaliin ja politiikkaan. Legalismi on puolestaan taipuvainen eristämään oikeuden näistä yhteyksistään. Sille voikin pitää ominaisena sääntökeskeistä lähestymistapaa oikeuteen. Legalismi typistää oikeuden oikeussäännöiksi, jotka voidaan tunnistaa muodollisiin kriteereihin kiinnittyvillä tunnistamissäännöillä ja joista muodollisesti määritellyt oikeuslähteet antavat informaatiota.