Oikeustiede:laki

    Tieteen termipankista

    laki
    lainvalmistelutiede

    laki
    Määritelmä eduskunnan hyväksymä säädös sekä laajemmassa merkityksessä lainsäädäntöä tai voimassa olevaa oikeutta tarkoittava ilmaus
    Selite

    Vuoden 1919 hallitusmuodossa omaksuttiin laki-termi tarkoittamaan eduskunnan hyväksymää säädöstä eli eduskuntalakia. Myös vuoden 2000 perustuslaki seurasi tätä käytäntöä. Ennen näitä kahta perustuslakiamme laki-termiä käytettiin vuoden 1734 laissa ja sen tilalle tulleissa säädöksissä. Autonomian aikana valtiopäivien myötävaikutuksella hyväksyttyjä säädöksiä kutsuttiin asetuksiksi, joita on itsenäisyyden aikana voitu muuttaa vain lailla. Asetus-termi oli vuoden 1919 hallitusmuodossa varattu tasavallan presidentin asetuksille. Nykyinen perustuslaki tuntee kolmenlaisia asetuksia: päätyyppinä olevat valtioneuvoston asetukset sekä tasavallan presidentin ja ministeriöiden asetukset.

    Laajemmassa merkityksessä perustuslaki käyttää laki-termiä tarkoittamaan lainsäädäntöä tai voimassa olevaa oikeutta. Esimerkiksi perustuslain 2 §:n 3 momentin mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin "lakia". Tässä viitataan lainsäädäntöön yleensä, olipa se annettu minkä tasoisena tahansa. Sen sijaan samassa momentissa olevassa säännöksessä ("Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin.") tarkoitetaan nimenomaisesti eduskuntalakia.

    Laki-termi on eräissä tapauksissa korvattu vuoden 1734 laissa käytetyllä ilmaisulla kaari. Tämän nimisiä lakeja ovat oikeudenkäymiskaari, maakaari, ulosottokaari ja liikennekaari.

    Lakisääntelyn määrä kasvoi merkittävästi vuoden 2000 perustuslain jälkeen. Vuosina 2002–2005 lakeja annetiin yli 40 % kaikista säädöksistä. Sääntelyn lisääntymisen taustalla olivat erityisesti perusoikeuksien toteuttamista koskeva sääntely sekä perustuslain säännökset lailla säädettävistä asioista, lainsäädäntövallan siirtämisestä ja asetuksenantovallasta sekä kansainvälisten sopimusten ja velvoitteiden hyväksymisestä ja voimaansaattamisesta. Lakisääntely muodostaa edelleen merkittävän osuuden kaikesta oikeudellisesta sääntelystä, mikä aiheuttaa erinäisiä pullonkauloja lainsäätämismenettelyn eri vaiheissa.
    Lisätiedot
    Kirjoittaja: Matti Niemivuo

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    Jyränki&Husa2012, s. 219-221, NiemivuoM2008, s. 61-67, SaraviitaI2011, s. 671-680

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 29.3.2024: Oikeustiede:laki. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:laki.)