Oikeustiede:lainvalmistelu

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search

lainvalmistelu

lainvalmistelu
Definition julkisen organisaation, yleensä maan hallituksen alaisuudessa harjoitettu erityislaatuinen asiantuntijatoiminta, jonka tarkoitus on laatia hallinnollis-poliittista päätöksentekoa varten sääntelyehdotus
Explanation Käsitteenä lainvalmistelu tarkoittaa samaa kuin säädösvalmistelu. Lainvalmistelulla tarkoitetaan näin kaikentyyppisten ja -nimisten oikeudellisten sääntelyjen valmistelua.

Lainvalmistelu on käsitteenä erotettava lainsäädäntömenettelystä. Siinä poliittis-parlamentaarisessa vastuussa olevat tai hallinnolliset päätöksentekijät ratkaisevat säädettyä menettelyä noudattaen, minkä sisältöisiä oikeudellisia sääntöjä hyväksytään ja saatetaan voimaan. Ero ei ole kuitenkaan täysin jyrkkä, sillä lainvalmistelussa laadittu ehdotus voi päätöksentekovaiheessa muuttua tai se voidaan hylätä kokonaan.

Lainvalmistelun merkitystä julkisen vallankäytön kokonaisuudessa osoittaa se, että lainsäädäntö, sen laatiminen ja muuttaminen, ovat nykyisen oikeusvaltioajattelun mukaisesti julkisen vallan keskeisin toimintaväline. Sen avulla edistetään päätöksentekijöiden omaksumia tavoitteita, ohjataan kehitystä yhteiskunnan eri aloilla ja ratkotaan ongelmia. Toinen julkisen vallan keskeinen toimintaväline on valtion vuotuinen talousarvio. Sen avulla määrätään, miten julkiselle organisaatiolle kerätään voimavaroja, miten niitä käytetään ja millaisiin tarkoituksiin niitä kohdennetaan.

Lainvalmistelutyöstä vastaavat käytännössä valtaosalta julkisen organisaation, yleensä ministeriöiden tai Euroopan unionissa komission virkahenkilöt. Suppeissa lakihankkeissa valmistelusta vastaavat toimivaltaisen ministeriön yksittäiset virkahenkilöt. Vaativissa ja tärkeissä hankkeissa tehtävä annetaan yleensä laajemmalle, usean eri tahon edustajista koostuvalle valmistelukokoonpanolle. Niihin osallistuu valmistelutehtävästä riippuen tavallisesti myös toisten viranomaisten edustajia, henkilöitä hankkeen kannalta tärkeistä sidosryhmistä ja hallinnon ulkopuolisia asiantuntijoita. Tietyllä tavalla lainvalmisteluun osallistuvien piiriä laajentaa Suomessa vuonna 2013 voimaan tullut mahdollisuus kansalaisaloitteeseen.

Lainvalmistelutoiminnan sisältö ja työtavat ovat valtaosin oikeudellisesti sääntelemättä, toisin kuin lainsäädäntömenettely, jota koskevat yksityiskohtaiset oikeussäännöt. Lainvalmistelun ohjaamiseksi on eri maissa ja kansainvälisesti kuitenkin laadittu lukuisia, oikeudellisesti pääosin ei-sitovia ohjeistoja ja hyviä lainvalmistelukäytäntöjä kuvaavia periaatteita. Suomessa keskeisiä ohjeistoja ovat nykyisin hallituksen esitysten laatimisohjeet (uudistuvat 2019), ohjeet säädösehdotusten vaikutusten arvioimiseksi vuodelta 2007, Lainvalmistelun prosessiopas ja Lainkirjoittajan opas. Hyvä esimerkki alan kansainvälisestä ohjeistosta on Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestön OECD:n lainvalmistelutoimintaa koskeva suositus vuodelta 2012 (Recommendation of the Council on Regulatory Policy and Government).

Lainvalmistelutoiminnan sisältö perustuu erityislaatuiseen asiantuntemukseen. Lainvalmistelussa edellytetään ensiksi tietoja ja osaamista siitä asiasta, aihepiiristä ja kohdealasta, jota ehdotettava sääntely koskee. Tällaisen tietopohjan varassa kyetään tunnistamaan säänneltävän kohdealueen ongelmia ja olosuhteita sekä punnitsemaan ja arvioimaan, millaisilla keinoilla on mahdollista vaikuttaa omaksuttujen tavoitteiden edistämiseksi. Toinen keskeinen osa-alue lainvalmistelussa tarvittavaa asiantuntemusta on tietämys oikeusjärjestelmän kokonaisuudesta, sen perusrakenteista, kuten perustuslaista ja Euroopan unionin oikeudesta samoin kuin sääntelyehdotuksen kohteena olevan alan voimassa olevasta sääntelystä. Tällainen tieto on tarpeen, jotta laadittavana oleva ehdotus osataan asianmukaisesti ja riittävästi mukauttaa osaksi oikeusjärjestelmän kokonaisuutta. Kolmanneksi lainvalmistelussa vaaditaan lakiteknistä osaamista. Sen avulla käy mahdolliseksi laatia riittävän selkeitä, ymmärrettäviä ja johdonmukaisia säännöksiä sekä niille tarvittavat perustelut.

Nykyisen lainvalmistelutoiminnan perustana on paljolti instrumentalistinen, välineellinen käsitys oikeudesta ja sääntelystä. Sen mukaisesti lainsäädäntö ja sen muuttaminen ymmärretään ennen muuta välineeksi, jonka avulla edistetään päätöksentekijän omaksumia tavoitteita, saadaan aikaan myönteisiä vaikutuksia ja ratkotaan erilaisia ongelmia. Instrumentalistinen käsitys säädetystä oikeudesta leimaa vahvasti yhteiskunnassa käytävää keskustelua lainsäädännön uudistamisesta. Samoin se on taustana monille lainvalmistelutyötä koskeville ohjeistoille. Instrumentalistinen käsitys oikeudesta vakiintui kehittyneissä valtioissa pääosin 1900-luvun mittaan, etenkin sen jälkipuolella. On silti tähdellistä muistaa, että oikeusjärjestelmällä on muitakin perustavanlaatuisia tehtäviä, kuten antaa yksilöille suojaa vallankäyttäjiä vastaan tai ilmentää keskeisiä, yhteiskunnassa kulloinkin vallitsevia arvoja.

Lainvalmistelu, sen ongelmat ja puutteet ovat viime vuosikymmeninä nousseet useimmissa kehittyneissä valtioissa jokseenkin pysyväluonteisen kritiikin ja erilaisten kehittämistointen kohteeksi. Kritiikissä ei tosin aina erotu selvästi se, koskeeko tyytymättömyys viime kädessä laadittujen ehdotusten sisältöä vai aidosti lainvalmistelun toimintatapoja ja niiden puutteita. Joka tapauksessa useimmissa kehittyneissä valtioissa ja monissa kansainvälisissä organisaatioissa on viime vuosikymmeninä ollut käynnissä erilaisia lainvalmistelun ja sääntelyn laadun kehittämisohjelmia ja toimenpiteitä.

Käytetyt lähteet:

Additional Information
Kirjoittaja: Jyrki Tala

Related Concepts

  • lausunto- ja kuulemismenettely lainvalmistelussa
  • esivalmistelu lainvalmistelussa
  • lainvalmisteluoppaat
  • Lainsäädännön arviointineuvosto
  • kansalaisaloite
  • lainvalmisteluprosessi
  • lainsäädännön vaikutukset
  • lakikieli
  • lainsäätämismenettely (valtiosääntöoikeus)
  • lakitekniikka
  • lainvalmistelija
  • Sources

    OM2004:04, NiemivuoM2002, OECD2012, TalaJ2005, NiemivuoM2008

    References

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 20.1.2020: Oikeustiede:lainvalmistelu. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:lainvalmistelu.)


    Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →