Oikeustiede:kuntatalous

    Tieteen termipankista

    kuntatalous

    kuntatalous
    Määritelmä

    Suppeassa merkityksessä kuntataloudella tarkoitetaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettua taloutta mukaan lukien niiden liikelaitokset ja muut taseyksiköt. Suppeaa käsitettä voidaan käyttää sekä talousarvion että tilinpäätöksen yhteydessä.

    Laajassa merkityksessä kuntataloudella tarkoitetaan kuntakonsernien ja kuntayhtymäkonsernien yhteenlaskettua taloutta. Tällöin kuntatalous sisältää myös tytäryhteisöjen yhdistelyn kunnan ja kuntayhtymän talouteen. Laajaa käsitettä voidaan käyttää vain konsernitilinpäätökseen perustuen, sillä konsernitason talousarviota ja -suunnitelmaa eivät kunnat ja kuntayhtymät laadi.
    Selite

    Kuntalaissa (410/2015) kuntatalous-käsitettä on käytetty käsitteissä kuntatalousohjelma (12 §) ja kuntatalouden neuvottelukunta (13 §). Kun kuntaa käsitellään oikeushenkilönä, kuntalaki käyttää käsitteitä kunnan talous ja kuntakonsernin talous (110 §). Kunnalla tarkoitetaan tällöin myös kuntayhtymää. Mainittuja käsitteitä käytetään vakiintuneesti yleiskielessä myös yksittäisen kunnan ja kuntakonsernin taloudesta. Kunnallistalous -käsite ei kuntalaissa ole enää käytössä.

    Kuntatalous on osa julkista taloutta, joka käsittää valtion, kuntien ja kuntayhtymien sekä sosiaaliturvarahastojen talouden. Kuntataloutta voidaan tarkastella eri tavoin. Peruskehikot kuntataloutta ja sen merkitystä arvioitaessa ovat kansantalouden tilinpidon sekä kunnan talousarvion ja kirjanpidon näkökulmat. Kansantalouden tilinpito on tarkastelukehikkona silloin, kun pyritään arvioimaan kuntataloutta julkisen talouden ja kansantalouden osana. Kunnan kirjanpito on kehikkona silloin, kun kunta-alaa tarkastellaan erillään muista talousyksiöistä.

    Menojen ja tulojen rekisteröinti perustuu molemmissa kehikoissa kuntien kirjanpitoon, mutta kunta-alaa koskevat rajaukset ja kirjausperusteet poikkeavat osin toisistaan. Kunnan kirjanpidossa ja tilastoinnissa tulot ja menot sisältävät myös liiketoiminnan toisin kuin kansantalouden tilinpidossa, missä kunnan liikelaitokset luetaan yksityissektoriin. Tämä tuottaa merkittävän määräeron näiden tarkastelukehikkojen välille.

    Kuntalaki (109 §) edellyttää kunnan toimintaa ja taloutta koskevien keskeisten tietojen julkaisemista yleisessä tietoverkossa. Kuntataloudesta kunnan on julkaistava vuosittain talousarvio- ja suunnitelma Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan antaman suosituksen ja soveltamisohjeen meno- ja tulolajiluokituksen mukaisena. Tilinpäätöksen laadinnassa kunnan ja kuntayhtymän on noudatettava kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamia yleisohjeita. Erityisesti yhdenmukaista tietojen esittämistä tarvitaan valtiovarainministeriön kuntatalousohjelman tietopohjaan ja kehittämiseen liittyen.

    Talousarvion ja kirjanpidon yhteys kuntataloudessa on kiinteä ja niiden vaikutus toisiinsa molemmin suuntainen. Kuntalaissa säädetty kunnan kirjanpitovelvollisuus edellyttää kirjanpidon järjestämistä siten, että sen avulla voidaan seurata kunnan talousarvion toteutumista tilinpäätöksessä laadittavassa talousarvion toteutumisvertailussa (KuntaL 113 §). Toisaalta talousarviossa noudatetaan kirjanpidon suoriteperiaatetta määrärahan ja realisointiperiaatetta tuloarvion ottamisessa talousarvioon. Kirjanpitokäytäntö ohjaa näin menon ja tulon merkitsemistä talousarviossa ja sen toteutumisvertailussa.

    Kuntatalouden keskeiset erät ovat menot ja tulot sekä varat ja pääomaerät. Kunnan talousarviossa ja suunnitelmassa käytetään käsitettä meno kaikista "rahan käyttöä" ja käsitettä tulo kaikista "rahan lähdettä" koskevista taloustapahtumista. Kunnan tilinpäätöksessä menot jaksotetaan meno tulon kohdalle -periaatteen mukaan kuluksi ja aktiivoiksi ja tulot merkitään realisointiperiaatteen mukaan tuotoksi ja saamisiksi.

    Kunnan varat jaetaan omaisuuserien käyttötarkoituksen ja suunnitellun vaikutusajan perusteella pysyviin vastaaviin ja vaihtuviin vastaaviin sekä toimeksiantojen varoihin. Pysyviä ovat erät, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa tai kunnan palveluja jatkuvasti useana tilikautena. Vaihtuvia vastaavia ovat vaihto-omaisuus ja rahoitusomaisuus.

    Kunnan pääomaerät jakaantuvat oman ja vieraan pääoman eriin sekä muihin pääomaeriin.

    Käytetyt lähteet: Kuntalaki 410/2015,

    JHS 199 Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma Käsikirja versio: 1.0 Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta 26.10.2016 http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs199

    Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeet kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelman, taseen sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/talous/kirjanpito-ja-tilinpaatos/kirjanpitolautakunnan-kuntajaoston-voimassa-olevat-yleisohjeet
    Lisätiedot
    Kirjoittaja: Oiva Myllyntaus

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    HE268/2014

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 19.4.2024: Oikeustiede:kuntatalous. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:kuntatalous.)