korko

Määritelmä hyvitys, joka maksetaan oikeudesta käyttää toisen pääomaa

Selite

Termiä korko ei ole määritelty Suomen lainsäädännössä. Korkolaissakaan (633/1082) ei ole koron määritelmää. Korot voidaan jakaa kolmeen ryhmään, korkoon, tuottokorkoon ja viivästyskorkoon. Korolla tarkoitetaan luottosuhteen aikana sen alkamista eräpäivään asti maksettavaa korkoa. Korkolain 3 §:ssä on keskeinen sääntö koron maksamisesta. Velallinen ei ole velvollinen maksamaan korkoa velan eräpäivää edeltävältä ajalta. Määräys tarkoittaa, että koron maksamisesta on sovittava. Sopimuksen muodosta ei ole sovittu, joten kirjallisen sopimuksen ohella kyseeseen voi tulla suullinen ja konkludenttinen eli hiljainen sopimus.

Taloustieteen puolella korko on määritelty niin, että se on lainasta lainanantajalle aikayksikköä kohden suoritettu korvaus. Lainasta puhuminen viittaa velan ottamiseen. Velkasuhteita syntyy kuitenkin hyvin monella tavalla toisen osapuolen pääoman ollessa vastapuolen eli velallisen käytössä. Kaikkiin rahavelkaa koskeviin suhteisiin soveltuu korkolain 3 §:n mukainen periaate koron maksamisesta.

Korko sovitaan useimmiten laskettavaksi prosenttiluvun avulla. Se lasketaan prosentteina aikayksikössä, joka yleisimmin on vuosi. Korkoprosentin ei tarvitse olla vakio koko velkasuhteen ajan, vaan se voi muuttua sovitulla tavalla. Korko ja lyhennykset voidaan suorittaa ennalta määrättynä vakiosummana, joka tavallisesti on sama velkasuhteen ajan. Viimeinen maksu määritellään niin, että pääoma ja korot tulevat kokonaan suoritetuksi.

Joskus eräpäivää edeltävästä korosta käytetään nimitystä juokseva korko tai varsinainen korko.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Ari Saarnilehto

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

EIF-I, NorrosO2012, Saarnilehto&al2012, Wilhelmsson&Sevón1984

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 25.4.2024: Oikeustiede:korko. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:korko.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →