Oikeustiede:kokoontumisvapaus

Kohteesta Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

kokoontumisvapaus

kokoontumisvapaus
Määritelmä ihmisille kuuluva oikeus ilman ennakkovalvontaa kokoontua laillisessa tarkoituksessa. Kokoontumisvapauden voidaan katsoa pitävän sisällään sekä kokouksiin ja mielenosoituksiin osallistumisoikeuden että niiden järjestämisoikeuden. Laajemmin ajatellen kokoontumisoikeuteen kuuluu suoja ulkopuolelta tulevalta häirinnältä.
Selite Kokoontumisvapauden keskeisenä tavoitteena on turvata demokratiaan kuuluvaa vapaata mielipiteenmuodostusta ja yksilön mahdollisuutta vaikuttaa siihen. Perustuslain 13 §:n mukaan jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.

Perusoikeussääntely turvaa kansainvälisten ihmisoikeussopimusten tapaan kokoontumisvapauden kaikille kansalaisuudesta riippumatta. Lisäksi kokoontumisoikeutta on säännelty tavallisella lainsäädännöllä. Keskeisessä asemassa on kokoontumislaki (530/1999). Siinä säännellään sekä yleisiä kokouksia, joihin kuuluvat myös mielenosoitukset lukuun ottamatta yksittäisten henkilöiden mielipiteen ilmaisuja, että yleisötilaisuuksia, joita ovat yleisölle avoimet huvitilaisuudet, kilpailut, näytökset ja niihin rinnastettavat tilaisuudet.

Yleisinä periaatteina, joita lain mukaan tulee noudattaa kokoontumisia järjestettäessä, ovat vaatimus tilaisuuden rauhanomaisuudesta, kielto vaarantaa osanottajien ja sivullisten turvallisuutta, kielto loukata heidän oikeuksiaan sekä vaatimus huolehtia siitä, ettei kokoontumisesta aiheudu huomattavaa haittaa ympäristölle. Valtiolle kuuluu kokoontumis ja mielenosoitusoikeuden käyttämisen edistämisvelvollisuus mm. luomalla edellytyksiä yleisten kokousten järjestämiselle.

Yleisen kokouksen järjestämisoikeus on täysivaltaisella henkilöllä, yhteisöllä ja säätiöllä. Vajaavaltainen, joka on täyttänyt 15 vuotta, saa järjestää yleisen kokouksen, jollei ole ilmeistä, että hän ei kykene vastaamaan järjestäjälle lain mukaan kuuluvista velvoitteista. Muu vajaavaltainen saa järjestää yleisen kokouksen yhdessä täysivaltaisen henkilön kanssa. Yleisötilaisuuden järjestämisoikeus on täysivaltaisella henkilöllä, yhteisöllä ja säätiöllä sekä vajaavaltaisella yhdessä täysivaltaisen henkilön kanssa. Lisäksi yleisötilaisuuden järjestämiseen olisi hankittava järjestämispaikan omistajan tai haltijan suostumus. Osallistumisoikeus yleiseen kokoukseen on jokaisella.

Ulkona yleisellä paikalla järjestettävästä yleisestä kokouksesta on tehtävä ilmoitus poliisiviranomaiselle vähintään kuusi tuntia ennen kokouksen alkamista. Yleisötilaisuuden järjestäminen on myös yleensä ilmoituksenvaraista. Kirjallinen ilmoitus poliisiviranomaiselle on tehtävä viimeistään viisi vuorokautta ennen tilaisuuden alkamista. Poliisiviranomainen voi ilmoituksen perusteella kieltää yleisötilaisuuden järjestämisen laissa erikseen mainituilla perusteilla.

Poliisiviranomaisten tehtävänä on turvata kokoontumis ja mielenosoitusoikeuden käyttämistä. Poliisiviranomainen voi tarvittaessa antaa yleisen kokouksen tai yleisötilaisuuden järjestämisestä ohjeita ja määräyksiä järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, terveyden, omaisuuden tai ympäristön vahingoittumisen estämiseksi taikka ympäristölle aiheutuvan haitan rajoittamiseksi sekä liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi. Yleisen kokouksen järjestäjän tai puheenjohtajan on keskeytettävä kokous tai määrättävä se päättymään, jos kokouksen jatkamisesta aiheutuu välitöntä vaaraa ihmisten turvallisuudelle, omaisuudelle tai ympäristölle. Päällystöön kuuluvalla poliisivirkamiehellä on sama oikeus, jos muut toimenpiteet eivät ole osoittautuneet riittäviksi.

Työntekijöiden kokoontumisoikeuden käyttämisestä työpaikalla on säädetty erikseen.
Lisätiedot
Kirjoittaja: Teuvo Pohjolainen

Lähikäsitteet



Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.03.2019: Oikeustiede:kokoontumisvapaus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:kokoontumisvapaus.)



SLYpalkki.jpg