kirje- ja puhelinsalaisuus

Määritelmä kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin (sisällön) salaisuus turvataan perusoikeutena

Selite

Perustuslain 10.2 §:n mukaan kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton. Säännös on lakivaraukseton perusoikeus, joten rajoituksia voidaan säätää vain perusoikeuksien yleisten rajoittamisedellytysten puitteissa (PeVM 25/1994).

PeL 10.3 § sisältää rajoitusvaltuuksia erityisoloissa (yksilön ja yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinta, oikeudenkäynti ja turvallisuustarkastukset sekä vapaudenmenetyksen aika). Perusoikeusrajoituksia voidaan siis säätää kahdella linjalla:

- lakivarauksettomia perusoikeuksia tarkoittavien yleisten rajoitusvaltuussäännösten puitteissa ja lisäksi

- em. 3 momentissa säädetyissä olosuhteissa (mm. kotirauhaa vaarantavat rikokset). Tämä mahdollistaa siten mm. suljetussa laitoksissa olevien ihmisten, erityisesti pidätettyjen ja vankien kirjeiden avaamisen ja puhelujen kuuntelemisen.

PeL 10 §:n säännösten pääasiallinen sisältö on viestinnän salaisuuden säätäminen mahdollisimman laajaksi silmällä pitäen jatkuvasti kehittyviä uusia viestinnän menetelmiä. Vuoden 1919 HM:n tarkoittamat viestintätavat kuten puhelimen käyttö, kehittyivät teknisesti ja saivat uusia muotoja. Uusiin tekniikoihin puhelinsalaisuuden suoja ulotettiin eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkinnoin. Teknisen kehityksen seurauksena syntyi uusi teknologia, sähköposti ja reaaliaikainen ns. chat-viestintä. Puhelinsalaisuuden soveltamisalan uutuutena olivat tekstiviestit.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Ilkka Saraviita

Lähikäsitteet

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 24.4.2024: Oikeustiede:kirje- ja puhelinsalaisuus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:kirje- ja puhelinsalaisuus.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →