Oikeustiede:keinotekoinen järjestely

Kohteesta Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

keinotekoinen järjestely

keinotekoinen järjestely
Määritelmä keinotekoisessa järjestelyssä velallinen on kätkenyt omaisuuttaan velkojilta sellaisen järjestelyn taakse, jossa omistusoikeus on siirretty toiselle mutta velallinen edelleen käyttää tosiasiallista omistajan määräysvaltaa omaisuuteen nähden
Selite Ulosotossa sivullinen saattaa esittää väitteen siitä, että ulosmittauksen kohteeksi aiottu omaisuus on hänen omaisuuttaan. Tällainen väite ei kuitenkaan estä ulosmittausta, jos ulosottomies havaitsee, että sivullisen väitetty omistus perustuu järjestelyyn, jolle annettu oikeudellinen muoto ei vastaa asian varsinaista luonnetta ja tarkoitusta. Ulosottomies saa toisin sanoen sivuuttaa tällaisen keinotekoisen järjestelyn ja ulosmitata omaisuuden velallisen omaisuutena. Jos kuitenkin sivullinen pystyy esittämään todennäköisiä syitä sille, ulosmittaus loukkaa hänen todellista oikeuttaan, ulosmittausta ei saa toimittaa. Säännökset keinotekoisesta järjestelystä ovat ulosottokaaren (705/2007) 4 luvun 14 §:ssä. Konkurssilain (120/2004) 5 luvun 11 §:ssä on säännös keinotekoisen järjestelyn syrjäytymisestä konkurssissa.
Lisätiedot
Kirjoittaja: Tuula Linna

Käytetyt lähteet

Linna&Leppänen2015, s. 145 ss., HavansiE2011, Sivullisen (väitetty) oikeus ulosmittaustoimituksen ongelmana, LinnaT2008, s. 210-213, Koulu&Lindfors2009, s. 238 ss., LindforsH2008

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.03.2019: Oikeustiede:keinotekoinen järjestely. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:keinotekoinen järjestely.)