kabinettipäätöksenteko

Määritelmä käsiteltäessä vuonna 1919 ehdotuksia Suomen uudeksi hallitusmuodoksi kabinettipäätöksenteolla tarkoitettiin järjestelyä, jonka puitteissa tasavallan presidentti ei tekisi kaikkia toimivaltaansa kuuluvia päätöksiä valtioneuvoston istunnossa, kaikkien ministerien ollessa läsnä, vaan toisin, yksinkertaisemmin muodoin, esimerkiksi vain yhden tai kahden ministerin läsnäollessa

Selite

Vuoden 1919 järjestelmässä presidentin kabinettipäätöksenteko otettiin hallitusmuodon ja alemmanasteisten säädösten mukaan käyttöön vain sotilaskäskyasioissa (puolustusvoimain komentajan kabinettiesittely tasavallan presidentille) ja ministerisyytteen nostamisessa ministerivastuulain nojalla (tasavallan presidentin vapaamuotoinen päätös).

Vuoden 2000 järjestelmässä presidentti päättää puolustusvoimain ylipäällikkönä perustuslain ja puolustusvoimalain (551/2007) mukaan valtioneuvoston istunnon ulkopuolella puolustusministerin esittelystä valtakunnan sotilaallisen puolustuksen keskeisistä perusteista ja muut hänelle kuuluvat sotilaskäskyasiat puolustusvoimain komentajan esittelystä.

Kabinettipäätöksenteko termin laajassa mielessä saattaa edeltää myös tasavallan presidentin ulkopolitiikan johtajana suorittamia tosiasiallisia toimia (esimerkiksi keskustelut ja kirjeenvaihto muiden valtioiden edustajien kanssa). Näiden tehtävien hoitamista ei kaikilta osin voida sitoa koko valtioneuvoston myötävaikutusta edellyttävään menettelyyn, vaan parlamentaarinen kate presidentin toimille saadaan vapaamuotoisesta yhteistoiminnasta ministerien kanssa.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Antero Jyränki

Lähikäsitteet

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 23.4.2024: Oikeustiede:kabinettipäätöksenteko. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:kabinettipäätöksenteko.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →