Oikeustiede:historiallinen koulukunta

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search

historiallinen koulukunta

historiallinen koulukunta
Definition 1800-luvun alussa Saksassa syntynyt oikeustieteen suuntaus, joka korosti oikeuden ankkuroitumista kansalliseen historialliseen perinteeseen ja sen kulloiseenkin oikeusvakaumukseen, joka puolestaan ilmeni erityisesti tavanomaisena oikeutena (ks. tapaoikeus) sekä sittemmin juristikunnan luomana juristioikeutena (Juristenrecht) tai professorioikeutena (Professorenrecht)
Explanation Historiallinen koulukunta levisi Saksan ohella myös eräisiin muihin maihin, paitsi germaaniselle alueelle myös jossain määrin Venäjälle. Suomessa oikeustieteellinen tutkimus oli kautta 1800-luvun varsin historiallisesti painottunut ilman, että ennen 1860-lukua olisi sanottavasti omaksuttu historiallisen koulukunnan systeemi-ideoita – mutta tällöin esikuvana oli jo silloinen käsitelainoppi. Kiinnostus kansan vaiheita ja oikeusvakaumusta kohtaan oli Suomessa kuten Saksassakin myös nationalistis poliittista. Saksassa haikailtiin kuitenkin Saksan yhdistymistä, Suomessa puolestaan menetettyä yhteyttä vanhaan emämaahan, yhteyttä, jonka konkreettisena, jatkuvana ilmenemismuotona oli vuosisataisen oikeusyhteyden tuottaman yleisen lain, vuoden 1734 lain, jatkuva voimassaolo, vaikka Suomi oli 1809 joutunut Venäjän valtaan.
Additional Information
Kirjoittajat: Hannu Tapani Klami ja Raimo Siltala

Related Concepts

Sources

BjörneL1984, ThibautA1973, vonSavignyF1973, WieackerF1967, KlamiH1990b

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 25.9.2020: Oikeustiede:historiallinen koulukunta. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:historiallinen koulukunta.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →