erillinen vesijättö

Määritelmä aikoinaan asutustarkoituksessa kyläjärjestelmän ulkopuolella järvenlaskuluvan perusteella kuivatettua vesialuetta, josta muodostuneeseen maahan kuivattajalle annettiin omistusoikeus

Selite

Kysymys on historiallisesti (1800-luvun alkupuolella voimassaolleen lainsäädännön nojalla) valtauksen tai kruunulta saadun alkuperäisen saannon perusteella syntyneestä omistusyksiköstä kylän tilusjaon ulkopuolella. Vesijättö oli vapautettu maaverosta. Omistusoikeus seurasi kuivatettua vesialuetta, mutta saanto saattoi syntyä asutustarkoituksessa muillekin järvenlaskuluvan saaneille. Muusta vesijätöstä alueen erottaa se, että se ei ole liittynyt kiinteistöön tai yhteiseen alueeseen (yhteinen vesijättö), vaan siitä muodostui itsenäinen omistusyksikkö. Erillisistä vesijätöistä on sittemmin voitu omistajan hakemuksesta muodostaa tiloja, jos edellytykset ovat olleet olemassa 13.11.1911 ja edelleen ovat olemassa. Sen jälkeen ne merkitään kiinteistörekisteriin eikä saantoa voi riitauttaa kanteella.

Jotta tilajärjestelmän ulkopuoliset erilliset vesijätöt saataisiin selvitettyä ja poistettua rekisteriyksikköinä, lailla (2016) on annettu maanmittausviranomaisille oikeus viran puolesta käynnistää selvittämis- ja kiinteistönmääritysmenettely, jonka seurauksena omistusoikeudellisesti selvät erilliset vesijätöt muodostetaan tiloiksi ja muut lakkaavat siirtyen yleensä osaksi kylän yhteisiä alueita.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Erkki J. Hollo

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

HaatajaK1949, HolloE2006, PietiläJ1971

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.4.2024: Oikeustiede:erillinen vesijättö. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:erillinen vesijättö.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →