Oikeustiede:asianajaja

Kohteesta Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

asianajaja

asianajaja
Määritelmä asianajaja on Suomessa käytetty suojattu ammattinimike, jota saa käyttää oikeustieteellisen koulutuksen saanut ja Suomen Asianajajaliittoon kuuluva henkilö, joka ammattimaisesti toimii asiamiehenä ja avustajana oikeudenkäynneissä tai muutoin antaa oikeudellista apua
Selite Asianajajalain (496/1958) 1 §:n 1 momentin mukaan asianajaja on se, joka on maan yleisen asianajajayhdistyksen jäsenenä merkitty asianajajaluetteloon. Laissa tarkoitettu yleinen asianajajayhdistys on Suomen Asianajajaliitto. Asianajajat saavat ilman erillistä lupaa esiintyä tuomioistuimissa asiamiehinä ja avustajina. Suomen asianajajalaitos ei rakennu asianajajamonopolin varaan. Liittoon kuulumattomat lakimiehet voivat hankkia toimiluvan (luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja).

Asianajan kelpoisuusehdot on määritelty asianajajalaissa ja Suomen Asianajajaliiton säännöissä. Niiden mukaan henkilön tulee olla 25 vuotta täyttänyt maassa asuva, oikeustieteen maisterin tai sitä vastaavan aiemman tutkinnon suorittanut henkilö, joka hallitsee itseään ja omaisuuttaan ja on rehelliseksi tunnettu sekä muilta ominaisuuksiltaan ja elämäntavoiltaan sopiva harjoittamaan asianajajan tointa. Lisäksi edellytetään, että asianomainen on suorittanut hyväksyttävästi asianajajatutkinnon ja että hänellä on tarpeellinen taito ja käytännön kokemus asianajajan toimen harjoittamiseen. Vaatimuksena on tältä osin ollut vähintään neljän vuoden toiminta oikeudenhoidon alalla tutkinnon suorittamisen jälkeen, josta vähintään kaksi vuotta asianajajan apulaisena tai sitä vastaavissa tehtävissä. Asianajajan tulee voida itsenäisesti harjoittaa tointaan. Sen vuoksi asianajajaksi ei hyväksytä virassa tai toimessa olevaa, jolta puuttuu tarpeellinen toimintavapaus. Myös muussa EU-maassa lakimiestutkinnon suorittanut voidaan erityisin ehdoin hyväksyä asianajajaksi.

Hakemuksen asianajajaksi ja Suomen Asianajajaliiton jäseneksi pääsystä ratkaisee liiton hallitus paikallisosaston annettua hakijasta lausuntonsa. Kielteisestä päätöksestä voi valittaa Helsingin hovioikeudelle.

Asianajajalain 6 §:n mukaan asianajajayhdistyksen, ts. Suomen Asianajajaliiton hallituksen on valvottava, että asianajajat esiintyessään tuomioistuimissa tai muun viranomaisen luona sekä muussakin toiminnassaan täyttävät velvollisuutensa. Asianajajan on annettava valvontaa varten tarpeelliset tiedot ja selvitykset hallitukselle ja alistuttava toimistonsa tarkastukseen, milloin sitä pidetään tarpeellisena. Myös oikeuskansleri voi vaatia liittoa ryhtymään toimenpiteisiin velvollisuutensa laiminlyönyttä asianajajaa vastaan. On myös mahdollista, että aloite kurinpitotoimiin tulee tuomioistuimen taholta.

Kurinpidollista valtaa käyttää Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimiva valvontalautakunta. Sen määräämistä seuraamuksista asianajaja voi valittaa Helsingin hovioikeuteen.

Käytetyt lähteet:

Laki asianajajista (498/1958)
Lisätiedot
Kirjoittaja: Markku Fredman

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

YlönenM2014, FredmanM2013

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.03.2019: Oikeustiede:asianajaja. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:asianajaja.)