Oikeustiede:asetus (lainvalmistelu)

Kohteesta Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

asetus (lainvalmistelu)

asetus (lainvalmistelu)
Määritelmä kotoperäinen säädös, jonka voi antaa tasavallan presidentti, valtioneuvosto tai ministeriö
Selite Vuoden 2000 perustuslaissa uudistettiin asetuksenantovaltaa koskeva sääntely kokonaisuudessaan. Nykyisin asetuksia voivat antaa tasavallan presidentti, valtioneuvosto ja ministeriöt. Jollei asetuksen antajaa ole erikseen säädetty, asetukset antaa valtioneuvoston yleisistunto. Aikaisemmin asetuksenantovalta kuului yksin tasavallan presidentille.

Olennainen muutos aikaisempaan verrattuna on se, että asetuksen antamisen tulee perustua aina lainsäädännölliseen valtuutukseen. Tällainen valtuutus voi perustua perustuslakiin tai muussa laissa olevaan nimenomaiseen säännökseen. Valtuutussäännöksen tulee olla lisäksi riittävän täsmällinen.

Perustuslain 80 §:n 1 momentissa on säädetty eräistä asetuksenantovallan rajoista. Lailla – eikä siis asetuksella – on säädettävä "yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista" sekä "asioista, jotka tämän perustuslain mukaan kuuluvat lain alaan". Lähtökohtaisesti lailla olisi siis säädettävä yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista. Käytetty sanonta tekee mahdolliseksi sen, että oikeuksien ja velvollisuuksien vähäisten yksityiskohtien sääntely asetuksella olisi mahdollista. Lain alaan kuuluvilla asioilla viitataan muun muassa perusoikeuksia ja verotusta koskeviin perustuslain säännöksiin. Sen lisäksi sanonta kattaa kaikki muutkin asiat, joista perustuslain mukaan on säädettävä. Siten esimerkiksi kuntien tehtävistä ei voitaisi säätää asetuksella, vaan niistä on säädettävä lailla.

Nykyisin asetuksia on siis kolmenlaisia. Asetuksen antajan tulee näkyä myös säädöksen nimikkeestä. Asetus voi olla siis: "tasavallan presidentin asetus", "valtioneuvoston asetus" tai esimerkiksi "oikeusministeriön asetus".

Asetus-termiä käytetään muissakin yhteyksissä. Ahvenanmaan maakuntalainsäädännössä säännellään maakunta-asetuksista ja sopimusasetuksista. Niin ikään ylikansallisessa lainsäädännössä keskeisenä säädöstyyppinä ovat Euroopan unionin asetukset, jotka sitovat suoraan ja välittömästi jäsenvaltioita sekä niiden viranomaisia, yrityksiä ja kansalaisia.
Lisätiedot
Kirjoittaja: Matti Niemivuo

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

Jyränki&Husa2012, NiemivuoM2002, NiemivuoM2008, TalaJ2005

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.01.2019: Oikeustiede:asetus (lainvalmistelu). (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:asetus (lainvalmistelu).)