Oikeustiede:asetuksenantovalta

Kohteesta Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

asetuksenantovalta

asetuksenantovalta
Määritelmä tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja ministeriön toimivalta antaa eduskuntalakia alemmanasteisia säädöksiä asetuksen nimikkeellä.
Selite Asetus on säädöshierarkiassa (Stufenbau des Rechtsordnung) oikeussääntöjen kolmas taso perustuslain ja tavallisen l. eduskuntalain jälkeen. Laki sisältää yleensä pykälän, jonka nojalla valtioneuvosto ja harvemmin tasavallan presidentti tai ministeriö voi antaa asetuksella lain säännösten puitteissa pysyviä tarkentavia oikeussääntöjä.

Asetuksella ei voi säännellä ihmisten oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista eikä seikoista, jotka on perustuslaissa pidätetty lakitasoon (PeL 80.1 §). Tavallisesti tämä rajoitus koskee perusoikeusliitännäisiä oikeuksia, mutta se voi koskea myös tavallisissa laeissa olevia ihmisille subjektiivisia oikeuksia antavia säännöstöjä. Useat perustuslain säännökset edellyttävät nimenomaisin muotoiluin, että tietystä seikasta, kuten esimerkiksi perusoikeudesta tai verosta, on säädettävä eduskuntalailla.

Asetuksenantovaltaa valvotaan toisaalta eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnoin delegointisäännöksen sisältävästä, hallituksen esityksessä olevasta lakiehdotuksesta, toisaalta oikeuskanslerinviraston toimesta hallituksen esityksen tai asetuksen antamisvaiheessa. Lisäksi perustuslain 107 §:n mukaan, jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säännöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa (asetusten jälkivalvonta).
Lisätiedot
Kirjoittaja: Ilkka Saraviita

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

JyränkiA1981, LaaksoS1990, SaraviitaI2012, SipponenK1965

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 23.03.2019: Oikeustiede:asetuksenantovalta. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:asetuksenantovalta.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →



SLYpalkki.jpg