Oikeustiede:annetun toimivallan periaate

Kohteesta Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

annetun toimivallan periaate

annetun toimivallan periaate
lainalaisuusperiaate
Määritelmä Euroopan unionin (EU) toimivalta on EU:n jäsenvaltioiden perussopimuksissa Euroopan unionille määrätyillä aloilla siirtämää toimivaltaa. Euroopan unioni voi toimia ainoastaan sen toimivallan rajoissa, joka sille on annettu Euroopan unionin perussopimuksissa.
Selite Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välistä toimivallan jakoa selkeytettiin Lissabonin sopimuksella, kun annetun toimivallan periaate kirjattiin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 5 artiklaan. Toimivalta, jota perussopimuksissa ei ole annettu unionille, kuuluu jäsenvaltioille (SEU 4 artikla).

EU:n toimivalta voi olla luonteeltaan yksinomaista, jaettua tai täydentävää ("toimivalta toteuttaa tuki-, yhteensovitus- ja täydennystoimia"). Lisäksi EU:lla on toimivalta toteuttaa järjestelyjä, joiden puitteissa jäsenvaltiot sovittavat politiikkansa yhteen. Nämä toimivaltaluokat on määritetty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 2-6 artiklassa.

Alat, joilla EU:lla on yksinomainen toimivalta, on lueteltu tyhjentävästi SEUT 3 artiklassa. Näitä ovat muun muassa tulliliitto ja yhteinen kauppapolitiikka. EU:n ja sen jäsenvaltioiden kesken jaetusta toimivallasta määrätään SEUT 4 artiklassa. Jaetulla toimivallalla tarkoitetaan sitä, että tietyllä lainsäädännön alalla sekä EU että jäsenvaltiot voivat antaa oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä. EU:n jäsenvaltiot voivat kuitenkin käyttää toimivaltaansa ja antaa säädöksiä vain, jos EU ei ole käyttänyt toimivaltaansa tai on päättänyt lakata käyttämästä sitä, esimerkiksi koheesiopolitiikan, energian ja ympäristön aloilla. EU:n jäsenvaltiot voivat myös pyytää komissiota kumoamaan jaetun toimivallan alaisuuteen kuuluvalla alalla lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen turvatakseen paremmin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen noudattamisen (Lissabonin sopimukseen liitetty julistus nro 18).

EU voi myös tukea, yhteensovittaa tai täydentää EU:n jäsenvaltioiden toimia (SEUT 6 artikla). EU voi kuitenkin toteuttaa toimia ainoastaan tukeakseen, sovittaakseen yhteen tai täydentääkseen EU-maiden toimintaa, mutta tällaiset oikeudellisesti sitovat EU-säädökset eivät saa edellyttää EU:n jäsenvaltioiden lakien tai säädösten yhdenmukaistamista. Tällaisia aloja ovat muun muassa kulttuuri ja turismi.

EU voi myös toteuttaa toimia varmistaakseen, että EU:n jäsenvaltiot yhteensovittavat talous-, sosiaali- ja työllisyyspolitiikkansa EU:n tasolla (SEUT 5 artikla). Lisäksi EU:n yhteiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle on tunnusomaista tietyt institutionaaliset ominaisuudet, kuten Euroopan komission ja Euroopan parlamentin rajoitettu osallistuminen päätöksentekoon sekä lainsäätämistoiminnan poissulkeminen.

EU voi käyttää toimivaltaansa suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteen mukaisesti (SEU 5 artikla). Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti EU:n toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi. Toissijaisuusperiaatteen mukaan EU toimii vain niillä aloilla, jotka eivät kuulu sen yksinomaiseen toimivaltaan, ainoastaan jos ja siltä osin kuin jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tasolla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla.

Käytetyt lähteet: Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 ja 5 artikla, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 2-6 artikla.
Lisätiedot
Kirjoittaja: Sonya Walkila

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

EeckhoutP2011

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 26.03.2019: Oikeustiede:annetun toimivallan periaate. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:annetun toimivallan periaate.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →