Oikeustiede:akkusatorinen menetelmä

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search

akkusatorinen menetelmä

akkusatorinen menetelmä
Definition Akkusatorisella eli syyttämismenetelmällä tarkoitetaan rikosprosessin vallalla olevaa perusmuotoa. Akkusatorisen menetelmän mukaan oikeudenkäynnin aloittaminen, syyttäminen ja todisteiden hankinta kuluvat tuomioistuimen ulkopuoliselle henkilölle, useimmiten syyttäjälle. Akkusatorisen menetelmän vastakohta on inkvisitorinen menetelmä (tutkintamenetelmä), jonka mukaan oikeudenkäynnistä huolehtiminen on tuomioistuimen asia. Nykyisin rikosprosessin oikeuskäsittely on myös törkeimpien rikosasioiden osalta puhtaasti akkusatorinen.
Explanation Rikosasia käynnistyy yksinomaan syyttäjän tai rikoksen uhrin eli asianomistajan aloitteesta eli hänen nostamansa syytteen johdosta. Tuomioistuin on juttua ratkaistessaan sidottu syyttäjän syytteeseen (syytesidonnaisuus), eli tuomioistuin ei saa tuomita syytettyä sellaisesta teosta, josta rangaistusta ei ole vaadittu (ROL 11:3). Tuomioistuin on tämän mukaisesti sidottu siihen teonkuvaukseen, jonka perusteella rangaistusta on vaadittu. Tuomioistuin ei ole kuitenkaan sidottu syytteessä teosta käytettyyn rikosnimikkeeseen tai lainkohtaan, jonka nojalla rangaistusta on vaadittu. Oikeus ei ole myöskään sidottu syytetylle tuomittavaa rangaistusta koskevaan vaatimukseen. Syytetyn tunnustus ei ole rikosasiassa sitova eikä yksistään riitä langettavan tuomion antamiseen. Todisteiden hankkiminen kuuluu syyttäjälle. Tuomioistuin saa kuitenkin tietyin poikkeuksin omasta aloitteestaan päättää hankittavaksi todisteita (OK 17:8), mutta sillä ei ole oikeutta hankkia sellaista selvitystä, joka ilmeisesti koituisi syytetyn vahingoksi.
Additional Information
Kirjoittaja: Jyrki Virolainen

Related Concepts

Sources

EIF-IV, p. 6-7

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 25.06.2019: Oikeustiede:akkusatorinen menetelmä. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:akkusatorinen menetelmä.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →