Oikeustiede:ainesosa- ja tarpeistosuhde

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search

ainesosa- ja tarpeistosuhde

ainesosa- ja tarpeistosuhde
Definition vaihdannassa ilmenevä oikeudellinen riippuvuussuhde pääesineen ja siihen ainesosana tai tarpeistona kuuluvan sivuesineen välillä
Explanation Ainesosa- ja tarpeistosuhteen syntyedellytyksenä on ensinnäkin tosiasiallinen yhteys eli faktinen liitossuhde pää- ja sivuesineen välillä. Se ilmenee sekä fyysisenä että käyttötarkoituksen yhteytenä. Vaaditaan sivuesineen pysyvää käyttöä pääesineen tarkoitusta varten. Ainesosa- ja tarpeistosuhteen toisena syntyedellytyksenä on pääsääntöisesti omistuksen yhteisyys: sivuesineen omistusoikeuden on kuuluttava pääesineen omistajalle.

Esineen ainesosaksi voidaan lukea kaikki, mistä esine muodostuu. Kiinteistön ainesosia ovat sen maa-ainekset ja kasvutuotteet. Myös kiinteistöön pysyvästi liitetyt, sen tarkoitusta palvelevat kohteet kuten kiinteistönomistajan rakennukset, kuuluvat ainesosina kiinteistöön. Rakennuksen ainesosia taas ovat muun muassa siihen liitetyt elementit ja laitteet. Tarpeistoesine on pääesineestä erillinen, siihen paikallisessa ja taloudellisessa yhteydessä oleva esine. Raja ainesosan ja tarpeiston välillä on liukuva. Oikeudellisesti rajanvedolla ei ole merkitystä, koska samat esineoikeudelliset normit koskevat sekä ainesosia että tarpeistoa.

Esimerkiksi vuokramiehen toisen kiinteistölle rakentama rakennus ei kuulu ainesosana kiinteistöön, koska omistuksen yhteisyyden vaatimus ei täyty. Vaatimuksesta poiketaan joidenkin esineryhmien osalta toisinaan, jos liittäminen on tapahtunut pääesineen omistajan intressissä. Maakaaren (540/1995) erityisen oikeuden kirjaamista koskeva 14 luku sisältää elinkeinotoiminnassa käytettävien kiinteistöjen ainesosia ja tarpeistoa koskevia erityissäännöksiä. Säännökset muun muassa turvaavat omistuksenpidätys- tai takaisinottoehtoon perustuvien, tätä toimintaa palveleviin rakennuksiin, rakennelmiin, koneisiin ja laitteisiin kohdistuvien myyjän oikeuksien määräaikaisen pysyvyyden sivullisia vastaan kirjaamisen avulla. Kiinteistön omistaja taas voi lain sallimissa puitteissa kirjaamisin määrittää omistamiensa, elinkeinotoiminnassa käytettävien koneiden ja laitteiden kuulumista kiinteistöön.

Ainesosa- ja tarpeistosuhde oikeuksien välisenä suhteena voi syntyä myös pääesineeseen kohdistuvan muun oikeuden kuin omistusoikeuden sekä ainesosien tai tarpeiston omistusoikeuden välille. Niinpä vuokra-alueella oleva vuokramiehen rakennus kuuluu maanvuokraoikeuteen.

Ainesosa- ja tarpeistosuhteen oikeusvaikutukset ilmenevät vaihdannassa joko 1) esineestä tai 2) esineen ainesosista tai tarpeistosta oikeudellisesti määrättäessä. Esineen vapaaehtoisessa luovutuksessa sen ainesosat ja tarpeisto seuraavat luovutuksensaajan omistukseen, jos muuta ei näytetä sovituksi. Vastaavasti esineen ulosmittaus ja pakkomyynti kattaa lähtökohtaisesti kaiken, mitä esineeseen katsotaan kuuluvan ainesosana tai tarpeistona. Ainesosan tai tarpeiston erillinen luovutus taas ei ilman erikseen osoitettavia perusteita sido pääesineen omistajan seuraajia ja velkojia ennen kuin luovutettu kohde on irrotettu faktisesta liitossuhteesta pääesineeseen.

Ainesosasuhteen syntyminen on erotettava aksessiosaannosta, joka edellyttää ainesosasuhdetta kiinteämpää liitosta pää- ja sivuesineen välillä. Pääesineen omistaja saa tässä tapauksessa omistusoikeuden sivuesineeseen yksinomaan liittämisen perusteella.

Käytetyt lähteet: Maakaari (540/1995) 14:4 ja 14:5
Additional Information
Kirjoittaja: Leena Kartio

Related Concepts

Sources

KartioL2001, s. 96-113, Kaisto&Tepora2012, s. 202-217, Saarnilehto&al2012, s. 681-688

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 17.09.2019: Oikeustiede:ainesosa- ja tarpeistosuhde. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:ainesosa- ja tarpeistosuhde.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →