Oikeustiede:aineellisen totuuden periaate

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search

aineellisen totuuden periaate

aineellisen totuuden periaate
Definition Tuomioistuimen ratkaisun perusteeksi otetut oikeustosiseikat ovat aineellisen totuuden mukaisia silloin, kun ne vastaavat täysin todistelun kohteena ollutta tapahtumainkulkua. Oikeuden-käynnin tavoitteena on etenkin aikaisemmin pidetty aineellisen totuuden mukaista ratkaisua, mutta nykyään katsotaan vakiintuneesti, että aineellisen totuuden tavoitteesta joudutaan oikeudenkäynnissä tinkimään muiden prosessitavoitteiden vuoksi.
Explanation Oikeudenkäynnin järjestämisellä keskitysperiaatteen, välittömyysperiaatteen ja suullisuusperiaatteen mukaisesti sekä vapaan todistusharkinnan periaatteen noudattamisella on pyritty edesauttamaan sitä, että tuomioistuimet voisivat päätyä aineellisesti oikeisiin ratkaisuihin. Myös esimerkiksi asianosaisten totuusvelvollisuutta ja yleistä todistamisvelvollisuutta koskevat säännökset turvaavat samaa tavoitetta. Aineellinen totuus ei kuitenkaan ole oikeudenkäynnin ainoa tavoite, eikä siihen myöskään pyritä hinnalla millä hyvänsä.

Siihen, miten tärkeässä asemassa aineellisen totuuden painoarvo kulloinkin on, vaikuttaa muun muassa jutun laatu. Dispositiivisen periaatteen mukaisesti järjestetyissä asioissa, joissa "sovinto on sallittu", asianosaiset voivat tuomioistuinta sitovasti määrätä prosessin kohteesta, ja lähtökohtaisesti heidän on hankittava asiassa tarpeelliset todisteet (OK 17:7). Indispositiivisissa asioissa ja rikosjutuissa pyrkimys aineelliseen totuuteen on suurempi, eikä tuomioistuin niissä ole esimerkiksi sidottu asianosaisen tunnustukseen (OK 17:5.3). Tuomioistuin voi lisäksi niissä tietyin edellytyksin hankkia näyttöä viran puolesta (OK 17:7). Indispositiivisissa jutuissa ei voi antaa yksipuolista tuomiota. Erityisesti rikosjutussa aineellisen totuuden painoarvoa rajoittavat myös vastaajan prosessuaaliset perus- ja ihmisoikeudet.

Aineellisen totuuden tavoitteesta poikkeuksen muodostavat myös todistamiskieltoja ja hyödyntämiskieltoja koskevat oikeusohjeet.

Aineellisesta totuudesta voidaan puhua myös varmuustavoitteena. Oikeudenkäynnin on oltava mahdollisimman tarkoituksenmukaista, eli ratkaisutoiminnassa on pyrittävä mahdollisimman varmaan lopputulokseen, mutta toisaalta asian käsittelyn on oltava prosessiekonomisesti järkevää eli mahdollisimman joutuisaa ja kustannuksiltaan kohtuuhintaista.

Aineellisella totuudella on liityntä myös näyttökynnystä ja todistustaakkaa koskeviin oikeusohjeisiin. Todistustaakka määrittelee sen, kumman asianosaisen vahingoksi asia ratkaistaan, kun jostakin oikeustosiseikasta ei ole esitetty riittävän luotettavaa näyttöä. Näyttökynnys määrittelee sen, millainen riski halutaan hyväksyä siitä, että tuomioistuimen ratkaisun perusteeksi otettava seikka ei vastaa todellisuutta. Rikosjutussa pyrkimys aineelliseen totuuteen näkyy ankarana näyttövaatimuksena, riitajutuissa näyttökynnys on alhaisempi.
Additional Information
Kirjoittaja: Timo Saranpää

Related Concepts

Sources

HuovilaM2003, s. 165-191, KlamiHT2000, s. 19-20, SaranpääT2010, s. 24-31

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.06.2019: Oikeustiede:aineellisen totuuden periaate. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:aineellisen totuuden periaate.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →