Oikeustiede:Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto/laajempi kuvaus

    Tieteen termipankista

    Palaa takaisin käsitesivulle

    Kokoonpano. Turvallisuusneuvosto on jatkuvasti koolla oleva Yhdistyneiden kansakuntien elin, jossa on viisitoista jäsentä. Näistä viisi pysyvää jäsentä on nimetty Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjassa: Kiina, Ranska, Venäjä (joskin peruskirjassa lukee edelleen Neuvostoliitto), Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Yleiskokous valitsee kymmenen muuta vaihtuvaa jäsentä kaksivuotiskaudeksi. Tällöin sen on kiinnitettävä erityistä huomiota valittavien valtioiden mahdollisuuteen ylläpitää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta sekä edistää järjestön päämääriä. Tärkeää on myös valtioiden tasapuolinen maantieteellinen jakautuminen. Vaihtuvaa jäsentä ei voida välittömästi valita uudelleen.

    Turvallisuusneuvoston jäsenmäärää on pyritty lisäämään 1990-luvulla alkaneissa reformihankkeissa. Keskustelun alaisena on ollut myös mm. se, voidaanko tietyt suuret jäsenmaat, lähinnä Saksa, Japani, Intia ja Brasilia hyväksyä turvallisuusneuvoston uusiksi pysyviksi jäseniksi. Mitään muutoksia ei kuitenkaan sitten vuonna 1965 tapahtuneen turvallisuusneuvoston vaihtuvien jäsenten määrään lisäämisen (kuudesta kymmeneen) jälkeen tehty.

    Päätöksenteko. Turvallisuusneuvoston viiden pysyvän jäsenen asema korostuu äänestysmenettelyssä. Kaikki neuvoston jäsenet ovat samanarvoisia päätettäessä menettelytapaa koskevista kysymyksistä. Tällöin jokaisella jäsenellä on yksi ääni; päätökseen tarvitaan yhdeksän jäsenen myöntävä ääni. Kaikista muista asioista päätettäessä pysyvät jäsenet ovat erikoisasemassa sikäli, että vähintään yhdeksän myöntävän äänen tulee sisältää pysyvien jäsenten äänet. Puhutaan pysyvien jäsenten veto-oikeudesta. Sitä, että pysyvät jäsenet ovat pelkästään pidättyneet äänestämästä, ei vakiintuneesti ole tulkittu veto-oikeuden käyttämiseksi peruskirjan selkeästä sanamuodosta huolimatta.

    Kylmän sodan päättymisen jälkeen 1990-luvulla turvallisuusneuvoston päätökset tehtiin lähes poikkeuksetta konsensuksella joskus pitkällistenkin epävirallisten konsultaatioiden pohjalta. Sittemmin veto-oikeuden käyttö on taas lisääntynyt ja turvallisuusneuvosto ei ole kyennyt toimimaan esimerkiksi Ukrainan ja Syyrian kriiseissä.

    Toimintamuodot ja toimivaltuudet. Turvallisuusneuvosto on YK:n tärkein elin. Jäsenvaltiot ovat peruskirjan mukaan siirtäneet neuvostolle ensisijaisen vastuun kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisestä. Ne tunnustavat, että tällöin neuvosto toimii niiden puolesta YK:n päämäärien ja periaatteiden mukaisesti. Jäsenvaltiot sitoutuvat hyväksymään ja panemaan täytäntöön turvallisuusneuvoston päätökset peruskirjan mukaisesti.

    Turvallisuusneuvoston toimivaltuudet kattavat erityisesti riitojen rauhanomaisen ratkaisemisen. Neuvoston tulee myös ryhtyä toimiin silloin, kun rauhaa on rikottu tai sillä on uhattu tai on tapahtunut hyökkäysteko. Sen lisäksi neuvostolla on toimivaltuuksia useissa muissakin suhteissa. Tämä koskee alueellisia järjestöjä ja järjestelyitä, YK:n jäseneksi ottamista, jäsenoikeuksien pidättämistä, jäsenyydestä erottamista, peruskirjan muuttamista sekä Kansainvälisen tuomioistuimen ja sotarikostuomioistuinten jäsenten valintaa.

    Kirjoittajat:Erkki Kourula ja Tarja Långström