Oikeustiede:Brysselin yleissopimus

    Tieteen termipankista

    Brysselin yleissopimus

    Brysselin yleissopimus
    Määritelmä Brysselin yleissopimuksella tarkoitetaan Brysselissä 27. päivänä syyskuuta 1968 tehtyä yleissopimusta tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden täytäntöönpanosta yksityisoikeuden alalla
    Selite

    Roomassa 25. päivänä maaliskuuta 1957 allekirjoitetun Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen eli niin sanotun Rooman sopimuksen 220 artiklan mukaan jäsenvaltioiden tulee tarpeen vaatiessa ryhtyä keskinäisiin neuvotteluihin turvatakseen kansalaistensa eduksi muun ohella niiden muodollisuuksien vähentämisen, jotka koskevat tuomioistuinten tuomioiden samoin kuin välitystuomioiden vastavuoroista tunnustamista ja täytäntöönpanoa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Euroopan yhteisöön, eli nykyiseen Euroopan unioniin alun perin kuuluneet kuusi valtiota eli Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska ja Saksan liittotasavalta ovat 1960-luvulla käytyjen neuvottelujen tuloksena tehneet Brysselin yleissopimuksen. Brysselin yleissopimusta täydentää 3. kesäkuuta 1971 tehty pöytäkirja yhteisötuomioistuimen toimivallasta tulkita yleissopimusta. Pöytäkirja tuli voimaan 1. päivänä syyskuuta 1975. Liittyessään Euroopan yhteisöön (Euroopan unioniin), Irlanti, Iso-Britannia, Tanska, Kreikka, Espanja, Portugali, Itävalta, Ruotsi ja Suomi olivat velvollisia liittymään Brysselin yleissopimukseen ja näin myös tapahtui.

    Bryssel I-asetus on sittemmin korvannut Brysselin yleissopimuksen.
    Lisätiedot
    Kirjoittaja: Gustaf Möller

    Lähikäsitteet


    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 28.3.2024: Oikeustiede:Brysselin yleissopimus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:Brysselin yleissopimus.)