öljyntorjunta

Määritelmä öljyvahingon jälkeiset torjuntatoimenpiteet, kuten vahingon rajoittaminen, öljyn leviämisen estäminen, öljyn kerääminen, ympäristön ennallistaminen ja öljyisten jätteiden jätehuolto

Selite

Öljyvahingon torjunnalla tarkoitetaan maa-, meri- tai vesialueella tapahtuneen öljyvahingon jälkeisiä toimenpiteitä. Nämä toimenpiteet jaotellaan nykyisessä lainsäädännössä kiireellisyyden perusteella kolmeen ryhmään, joita ovat ensitorjunta, varsinaiset torjuntatoimet ja jälkitorjunta. Ensitorjuntaan kuuluu vahingosta ilmoittaminen viranomaisille ja ne kiireiset toimet, joihin öljyn haltijalla on edellytyksiä. Varsinaisen torjunnan aikaisilla toimenpiteillä vahinkoja rajoitetaan ja öljyn leviäminen estetään, jotta ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Niitä toteuttaa ja niitä johtaa ensisijaisesti öljyntorjuntaviranomainen, joka on maa-alueiden ja sisävesien vahingoissa alueen pelastuslaitos. Merialueilla toimivalta on jaettu siten, että pelastuslaitokset vastaavat torjunnasta rannikolla ja saaristossa, sen sijaan merialueilla aavalla selällä ja Suomen talousvyöhykkeellä Rajavartiolaitos vastaa ensisijaisesti torjunnasta.

Jälkitorjunnasta vastaa kunta omalla alueellaan. Jälkitorjunnassa puhdistetaan öljyn pilaama maaperä, pohjavesi ja rannikkoalue sekä toimitetaan kertynyt öljy ja öljyiset jätteet jätehuoltoon käsiteltäväksi. Näiden jätteiden käsittely kuuluu öljyntorjuntaan siihen saakka, että niistä ei enää aiheudu öljyvahingon vaaraa. Tämän jälkeen niiden käsittelystä päättäminen kuuluu jätehuollon alaan. Öljyvahingon torjunnassa ja siihen liittyvässä jälkitorjunnassa tavoitteena on kerätä kaikki öljy ympäristöstä. Kaikissa olosuhteissa kerääminen ei ole käytännössä mahdollista ja silloin kunnostamistoimet jatkuvat ympäristönsuojelulain pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisvelvollisuutta koskevien säännösten nojalla.

Öljyvahinkojen torjuntaan liittyvien vastuiden kohdentamisen lähtökohtana on ympäristöoikeudessa laajasti sovellettu aiheuttamisperiaate. Vaikka torjunnan toteuttaminen voi käytännössä jäädä viranomaisille, torjunnasta aiheutuvia kustannuksia pyritään perimään aiheuttajalta tai muulta vastuulliselta. Keskeinen keino kanavoida taloudellista vastuuta on öljysuojarahasto, jonka kautta öljyvahinkojen korvauksia ja torjunnan kustannuksia kohdennetaan öljyn käyttäjiin.

Termiä öljyntorjunta suositellaan käytettäväksi vain yhdyssanoissa. Sen sijaan muissa yhteyksissä käytetään vakiintuneesti käsitettä öljyvahinkojen torjunta, joka tarkoittaa jo tapahtuneen päästön ympäristöhaittojen poistamista tai uhkaavan öljypäästön estämistä.

Käytetyt lähteet: Pelastuslaki (379/2011), Öljysuojarahastolaki (1406/2004)

Suomenlahden alusöljyvahinkojen hallinta ja vastuut. Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus 2/2014. Turtiainen, Markku ja Niemenmaa, Vivi. Helsinki 2014.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Jouko Tuomainen

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

TuomainenJ2006, s. 286-296

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 25.4.2024: Oikeustiede:öljyntorjunta. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:öljyntorjunta.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →