Monitieteisen humanistisen termityöhankkeen kokousmuistio 28032018

Kohteesta Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

MONITIETEINEN HUMANISTISTEN ALOJEN TERMITYÖHANKE TERMIKOKOUS

28.3.2018, klo 15–17, Kaisa-talo, ryhmätyötila 6005

Läsnä: Janne Vanhanen, Tommi Vehkavaara, Aino Kukkonen, Jouko Nurmiainen, Tiina Onikki-Rantajääskö, Juuso-Ville Gustafsson (sihteeri)

Pragmatismi ja pragmatismin maksiimi

Maaliskuun termikokouksessa käsiteltiin pragmatismin maksiimina tunnettua periaatetta. Alustajaksi oli kutsuttu FL Tommi Vehkavaara Tampereen yliopistosta. Vehkavaara aloitti lyhyellä pragmatismin yleiskatsauksella ja johon sisältyi myös katsaus pragmatismin historiaan ja sen keskeisiin käsitteisiin: pragmatismin uskomuskäsitykseen, merkityskäsitykseen, fallibilismiin, antifoundationalismiin ja antiskeptisismiin.

Vehkavaara tarkasteli aluksi termipankissa olevaa pragmatismin määritelmää ja ehdotti siihen muutoksia. Läsnäolijat hyväksyivät ehdotetut muutokset yksimielisesti.

Alustuksen pääpaino oli pragmatismin merkityskäsityksessä, jonka keskiössä on siis pragmatismin maksiimi, jonka mukaan käsityksen tai proposition merkitys on käsitys sen mahdollisista käytännön seuraamuksista.

Vehkaavaara esitteli pragmatismin perusperiaatetta tekemänsä kuvion avulla (ks. kuva termipankin sivulta ”pragmatismin maksiimi”). Kuva helpottaa merkityskäsityksen ymmärtämistä huomattavasti. Tämän jälkeen Vehkavaara kävi läpi sitä pragmatismin merkityskäsityksen eroa yleisempiin merkityskäsityksiin, esitteli C.S. Peircen erilaisia muotoiluja maksiimille ja toi esiin eron C.S.Peircen ja William Jamesin tavoissa ymmärtää ja soveltaa maksiimia.

Vehkavaaran alustus päättyi pragmatismin maksiimia käsittelevään määritelmäehdotukseen ja selitteeseen. Lopuksi käytiin vielä keskustelu maksiimi-sanasta. Maksiimi-sana koettiin vierasperäiseks. Suomenkieliseksi nimitykseksi ehdottiinkin pragmatismin perusperiaatetta. Kokouksessa pohdittiin myös tulisi maksiimi-sana kuitenkin säilyttää, koska englanninkielinen ilmaus ”pragmatic maxim” kääntyy helposti monen mielessä juuri ”pragmatismin maksiimiksi”. Koska termipankissa yhdellä sivulla voi olla useampi nimitys, päädyttiin yksimielisesti laittamaan sivun nimitykseksi sekä pragmatismin maksiimin että pragmatismin perusperiaate. Aino Kukkonen tiedusteli myös löytyykö termipankista prosessiontologia-käsitettä. Gustafsson pohti myös löytyy antifoundationalismi ja antiskeptisismi filosofian osastolta. Havaittiin, että kaikkia käsitteitä ei löydy ja Juuso-Ville Gustafsson lupasi viedä ne jossain vaiheessa termipankkiin.

Tämän jälkeen keskustelttiin lyhyesti vielä Vehkavaaran esittämästä selitteestä. Erityisesti keskusteltiin siitä, pitääkö määritelmän koskea nimenomaan Peircen alkuperäistä pragmatismin maksiimin muotoilua vai tulisiko määritelmä olla yleisempi ja tarkennukset antaa selitteessä. Keskustelun jälkeen päädyttiin siihen, että sivun määritelmä voi koskea pragmatismin maksiimia sen yleisessä muodossa ja tarvittavat tarkennukset voidaan antaa vasta selitteessä.