tertsiini

Määritelmä italialaisperäinen runomuoto, jonka säkeistöt rakentuvat kolmesta tavallisesti 11-tavuisesta jambisäkeestä

Selite

Toinen säe riimittyy seuraavan säkeistön ensimmäisen ja kolmannen säkeen kanssa. Runoelman päättää yksinäinen säe, joka riimittyy viimeisen säkeistön keskimmäisen säkeen kanssa. Loppusointukaava on siten muotoa aba bcb cdc xyx y. Runomuodon lähtökohtana saattaa olla sisilialainen sonetti tai serventese-runous.

Dante Alighieri käytti ensimmäisenä tätä poikkeuksellisen vaativaa mittaa eepoksessaan Divina Commedia (1321, Jumalainen näytelmä), jonka rakenteissa toistuva kolmijakoisuus symboloi Pyhää Kolminaisuutta. Sittemmin tertsiiniä ovat soveltaneet mm. Giovanni Boccaccio (Amorosa visione, 1342-43), Francesco Petrarca (I trionfi,1352-74), Sir Thomas Wyatt, John Milton, Percy Bysshe Shelley ("Ode to the West Wind", 1819), lordi Byron ("The Prophecy of Dante") ja W. H. Auden ("The Sea and the Mirror", 1944).

Erikieliset vastineet

terza rima (luo nimityssivu)	italia (italiano)
terzina (luo nimityssivu)	italia (italiano)

Lähikäsitteet

tertsetti (vieruskäsite)

Käytetyt lähteet

HosiaisluomaY2003

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 16.4.2024: Kirjallisuudentutkimus:tertsiini. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:tertsiini.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →