symmetria

Määritelmä teoksen rakenneperiaate, joka tähtää osien tasasuhtaisuuteen

Selite

Symmetria oli harmonian ja sopusuhdan ohella antiikin estetiikassa kauneuden kokemisen apriorinen ehto (Aristoteles). Rakenneprinsiippinä symmetria on näkyvimmin esillä klassisessa ja sitä jäljittelevässä arkkitehtuurissa, jossa rakennuksen keskikohta on hallitsevassa asemassa suhteessa sitä reunustaviin osiin.

Kirjallisen komposition käsitteenä symmetria tarkoittaa juonen rakentumista siten, että teoksen alku ja loppu liittyvät yhteen, mitä vahvistaa se, että samat esteettisesti merkitsevät motiivit ja muu aines reunustavat sekä alku- että loppuosaa. Symmetria merkitsee myös tärkeiden, esteettisesti merkitsevien rakenne- ja muotoelementtien tasasuhtaista jakautumista ja kehittelyä, kuten säkeistömuotoa runoudessa.

Erikieliset vastineet

symmetry

englanti (English)

Käytetyt lähteet

OjalaA

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 20.4.2024: Kirjallisuudentutkimus:symmetria. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:symmetria.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →