sukuromaani

Määritelmä romaani, jonka tarina rakentuu yhden perheen tai yhden suvun vaiheiden kuvaukselle

Selite

Sukuromaanissa kerrotaan usein suvun nousu- ja/tai rappeutumisvaiheesta, jonka taustalla erottuu yhteiskunnan muutosprosessi. Eurooppalaisen sukuromaanin kukoistusaikaa oli 1900-luvun alkupuoli, jolloin ilmestyivät esim. John Galsworthyn neliosainen The Forsyte Saga (1906-21, Forsytein taru), Roger Martin du Gardin kahdeksanosainen Les Thibault (1922-40, Thibault'n suku) sekä Thomas Mannin Buddenbrooks. Verfall einer Familie (1901, Buddenbrookit. Erään suvun rappeutumistarina) ja neliosainen Joseph und seine Brüder (1933-43, Joosef ja hänen veljensä).

Suomessa sukuromaani oli elinvoimainen koko 1900-luvun ajan, kun taas muiden pohjoismaiden kirjallisuuksiin laji ei juuri ole kotiutunut. Suomalaisia sukuromaaneja ovat esim. Heikki Toppilan Päästä meidät pahasta (1931) ja Tulisilla vaunuilla (1935), Mika Waltarin Helsinki-trilogia Isästä poikaan (1933-35), Lauri Viidan Moreeni (1950), Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla (1959-62), Marko Tapion Arktinen hysteria (1967-68), Eila Pennasen Tampere-trilogia (1971-73), Eeva Joenpellon Lohja-sarja(1974-80), Antti Tuurin Pohjanmaa-sarja (1982-97), Olli Jalosen trilogia Betelin suvusta (1989-92) sekä Jari Tervon Minun sukuni tarina(1999).

Erikieliset vastineet

saga novel (luo nimityssivu)	englanti (English)
roman fleuve (luo nimityssivu)	ranska (français)
släktroman (luo nimityssivu)	ruotsi (svenska)
Generationsroman (luo nimityssivu)	saksa (Deutsch)
semeinyi roman (luo nimityssivu)	venäjä (русский)
generatsiooniromaan (luo nimityssivu)	viro (eesti)
perekonnaromaan (luo nimityssivu)	viro (eesti)

Lähikäsitteet

romaani (yläkäsite)

Käytetyt lähteet

HosiaisluomaY2003

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.4.2024: Kirjallisuudentutkimus:sukuromaani. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:sukuromaani.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →