Kirjallisuudentutkimus:selkokirjallisuus

    Tieteen termipankista

    selkokirjallisuus

    selkokirjallisuus
    Määritelmä erilaisia erityisryhmiä varten mukautettu, helppolukuiseksi tarkoitettu kirjallisuus, jossa tavoitellaan mahdollisimman suurta ymmärrettävyyttä ja luettavuutta selkeällä sananvalinnalla, yksinkertaistetulla lauserakenteella sekä typografisin keinoin
    Selite

    Selkokielinen kirjallisuus kirjoitetaan yleiskieltä luettavampaan ja ymmärrettävämpään, nk. selkokieliseen muotoon. Selkokirjallisuudessa esimerkiksi sanasto, rakenne ja sisältö on mukautettu helpommaksi mm. lyhyillä ja tavallisilla sanoilla sekä lyhyillä lauseilla. Lisäksi niissä pyritään välttämään käsitteellisiä ilmauksia. Tavoitteena on teksti, joka rasittaa mahdollisimman vähän lukijan muistia ja auttaa hyödyntämään hänen jo hallitsemiaan lukutapoja. Myös selkokirjojen taitolle, typografialle ja kirjaintyypille on omat vaatimuksensa: esimerkiksi selkokirjojen teksti on yleensä painettu tavallista isommalla kirjasimella.

    Selkokirjallisuuden kohderyhmiin kuuluvat erityisesti kehitysvammaiset, autistiset, dysfaatikot, afaatikot, kuurot, dementikot, lukemis- ja kirjoitushäiriöiset sekä äidinkielenään muuta kuin suomen kieltä puhuvat henkilöt. Lisäksi selkomateriaalia on käytetty psykiatrisessa kuntoutuksessa olevien ja vankien parissa. Näin ollen selkokielisestä kirjallisuudesta on apua niille, joiden kielitaidon puutteet aiheuttavat vaikeuksia mm. arjen tilanteissa, opinnoissa ja työelämässä. Selkokielistä kirjallisuutta voidaan hyödyntää myös mm. S2-opetuksessa maahanmuuttajien koulutuksessa. Myös Aapinen voidaan laskea selkotekstiksi.

    Arviolta noin 4-7 prosenttia eli 200 000 - 350 000 suomalaista voidaan lukea potentiaalisiin selkokielisen kirjallisuuden käyttäjiin. Selkokirjat - jotka on varustettu erityisellä selkologolla - on usein sijoitettu kirjastossa omaksi osastokseen. Ensimmäiset selkokieliset oppimateriaalit julkaistiin Suomessa 1979. Vuonna 2013 julkaistiin ennätysmäärä, 14 kirjaa, selkokielistä kirjallisuutta, ja joukossa oli myös ensimmäinen suomenkielinen selko-e-kirja.
    Lisätiedot Suomessa selkokielistä viestintää ja kirjallisuutta edistää Selkokeskus

    Erikieliset vastineet

    easy-to-read materialsenglanti (English)
    lättläst litteraturruotsi (svenska)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    HosiaisluomaY2003, Selkokeskus

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 29.3.2024: Kirjallisuudentutkimus:selkokirjallisuus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:selkokirjallisuus.)