Kirjallisuudentutkimus:retorinen

    Tieteen termipankista

    retorinen

    retorinen (luo nimityssivu)
    Määritelmä puhetaidollinen, korusanainen, korkealentoinen
    Selite

    Retorisella ironialla tarkoitetaan esitystapaa, jossa puhujan asennoituminen ja äänensävy on vastakkainen sille mitä hän sanoo. Retorista ironiaa ovat viljelleet esim. Jonathan Swift, Voltaire ja Anatole France. Retorisella kysymyksellä tarkoitetaan kysymystä, johon ei odoteta vastausta, tai kysymystä johon vastaus on enemmän tai vähemmän itsestään selvä. Tyylikeinoa on käytetty paljon julkisissa puheissa, etenkin pyrittäessä vetoamaan tunteisiin. Esimerkiksi juutalainen Shylock latelee joukon retorisia kysymyksiä Shakespearen näytelmässä The Merchant of Venice (1596-97, Venetsian kauppias, suom. Paavo Cajander):

    Eikö juutalaisella ole silmiä? Eikö juutalaisella ole käsiä, raajoja, jäseniä, aisteja, haluja, himoja? Eikö sama ruoka häntä ravitse, samat aseet häntä voita, samat taudit häntä etsi, samat rohdot häntä paranna, sama talvi ja kesä häntä lämmitä ja viluta kuin kristittyä? Jos meitä pistätte, emmekö vuoda verta? Jos meitä kutkutatte, emmekö naura? Jos meitä myrkytätte, emmekö kuole? Ja jos meille vääryyttä teette, emmekö sitä kostaisi?
    Myös retoriset huudahdukset ja yleisöön suoraan vetoamiset ovat kirjallisuudessa tavanomaisia.

    Erikieliset vastineet

    rhetorical (luo nimityssivu)englanti (English)
    rhétoriqueranska (français)
    retorisk (luo nimityssivu)ruotsi (svenska)
    rhetorisch (luo nimityssivu)saksa (Deutsch)
    retooriline (luo nimityssivu)viro (eesti)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    HosiaisluomaY2003

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 28.3.2024: Kirjallisuudentutkimus:retorinen. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:retorinen.)